Mihin Suomi ja Viro tarvitsevat toisiaan? Mitä merkitsee talouden limittyminen ja maiden välille syntynyt kaksoismaalaisuus? Mitä mahdollisuuksia emme näe tai hyödynnä? Miten vahvistamme yhteistä toiminta-aluetta? Olemmeko osanneet uudistua ajassa?

Muun muassa näitä kysymyksiä alkaa pohtia uusia Suomi-Viro -ajatuspaja. Se on verkosto, joka kokoaa Suomen ja Viron tulevaisuuden mahdollisuuksista kiinnostuneita molemmista maista. 

Ajatuspajan perustava kokoontuminen oli Tallinnassa torstaina 21.4.2022. Sinne oli kutsuttu eri aloilta henkilöitä, joilla on kiinnostusta, näkemyksiä ja kehitysideoita Suomen ja Viron tulevaisuudesta. Johdanoksi pidettyyn paneeliin osallistuivat Kirsti Narinen (Tuglas-seura), Sari Sopanen (Suomalais-virolainen kauppakamari FECC), Indrek Tammeaid (liikkeenjohdon konsultti), Jaak Aaviksoo (suhderaportin toinen kirjoittaja), Tuuli-Emily Liivat (Soome Eesti Noored). Tilaisuuden oli kutsunut koolle Suomen Viron-instituutti yhdessä virolaisten fennofiilien kanssa. 

Uusi ajatuspaja ei saanut vielä ensimmäisessä kokoontumisessa nimeä. Sen sijaan sovittiin, että ajatuspaja toimii kevyellä rakenteella verkostomaisesti. Se ei ole projekti vaan prosessi. Verkosto on riippumaton, eikä tavoittele taloudellista hyötyä. Se pyrkii vahvistamaan Suomen ja Viron identiteettiä, kulttuuria, taloutta ja yhteiskunnallista resilienssiä.  

“Ajatuspajalla on tämän päivän johdannon perusteella kolme tehtävää. Pitää kunnianhimoisesti katsoa, millaista käyttämätöntä potentiaalia maiden välillä on. Lisäksi pitää kyetä tunnistamaan ongelmat, joita tähän asti ei ole nähty. Lopuksi on myös tarvetta viedä hyvät ideat käytäntöön”, toteaa yksi ajatuspajan koollekutsujista, Suomen Viron-instituutin johtaja Hannele Valkeeniemi.

“Viron ja Suomen suhteita pitää tarkastella uudelta pohjalta, koska Naapurivisa, Mehukatti ja Karhun lenkkitossut on makeaa menneisyyttä. Jos sen sijaan halutaan, että suhteita vievät eteenpäin nuoret, yhteistoiminnan pitää puhutella ja hyödyttää nuoria. Uusi Suomen ja Viron suhderaportti nostaa esimerkkinä esimerkiksi FinEst -startup hubin ja koulutukseen liittyvät asiat”, kertoo toinen ajatuspajan ideoija, Heikki Sal-Saller In Nomine viestintätoimistosta. 

Ylirajaisen toiminnan kehittäminen tuottaa tietoa, jonka avulla parannetaan henkistä ja aineellista pääomaa. Lisäksi se vahvistaa resilienssiä, turvallisuutta, koska yhteenkuuluvuus vahvistaa ulkoisia uhkia vastaan. 

Ajatuspajan kokoontumisia koordinoi alkuun Suomen Viron-instituutti. Rakenne ja käsiteltävät asiat määritellään tulevissa keskusteluissa. 

Lisätietoja:

Hannele Valkeeniemi, johtaja, Suomen-Viron instituutti, hannele.valkeeniemi@finst.ee, +372 5688 6939
Heikki Sal-Saller, viestintäkonsultti, In Nomine,  heikki@innomine.ee