Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä.
Lue tietosuojakäytäntömme

Foto: pixabay.com
soome saarestik, suvila rannal

Suomen Viron -instituutti

Tallinna

Marati 5-2, 11712

Põhjala tehdas, keskellä sisäkatua
Kompressorijaam-in

2. kerros
tallinn@finst.ee

Tartto

Ülikooli 11, EE51003
Ma-To 12-18, Pe 10-16
+372 742 7319
tartu@finst.ee

Rekisteritiedot:

Suomen Viron-instituutin säätiö
Y-tunnus: 1061035-5
Ei ALV:n velvollinen

Hannele Valkeeniemi

Hannele Valkeeniemi

johtaja, Tallinna

Viia Väli

Viia Väli

hallintosihteeri, Tallinna

Peep Ehasalu

Peep Ehasalu

tiedottaja, Tallinna

Duha Elsayed

Duha Elsayed

ohjelmapäällikkö (kulttuuri), Tallinna

Liina Ergma

Liina Ergma

ohjelmapäällikkö (koulutus, yhteiskunta), Tartto

Anneli Loodus

Anneli Loodus

ohjelmakoordinaattori

Erika Hautala

Erika Hautala

harjoittelija (Tartto)

Nicolina Blomstedt

Nicolina Blomstedt

harjoittelija (Tallinn)

Suomen Viron -instituutti

Suomen Viron-instituutti ylläpitää ja kehittää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan eri aloilla. Instituutti seuraa myös Viron yhteiskunnan kehitystä ja osallistuu siihen ohjelmatoiminnallaan. 

Instituutilla on tilat sekä Tallinnassa että Tartossa. Instituutti perustettiin vuonna 1991 ja se aloitti toimintansa nykyisessä muodossaan vuonna 1994.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostoon kuuluu 16 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Instituuttien toimintaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeita rahoittavat myös säätiöt, yritykset ja yhteistyökumppanit kohdemaassa.

Organisaatio ja hallitus

Suomen Viron-instituutin säätiö

Instituutin toiminnasta vastaa Suomen Viron-instituutin säätiö – Stiftelsen för Finlands institut i Estland. Säätiön perustajina on 40 suomalaista korkeakoulua, järjestöä ja yritystä sekä opetusministeriö ja opetushallitus. Säätiön kotipaikka on Helsinki.

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkostoon kuuluu 17 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa instituuttia, jotka edistävät suomalaisen taiteen, kulttuurin ja tieteen kansainvälistä liikkuvuutta, näkyvyyttä ja yhteistyötä. Instituutit ovat kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka edistävät kansainvälistä yhteistyötä taide-, kulttuuri-, tutkimus- ja tiedeorganisaatioiden välillä. Ne ovat myös asiantuntijaorganisaatioita sekä itsenäisiä yleishyödyllisiä organisaatioita. 

Säätiön hallitus

Mikko-Olavi Seppälä, hallituksen puheenjohtaja
Tatu Tuominen, varapuheenjohtaja
Pirjo Kääriäinen
Minna Jaakola
Järvi Lipasti
Mart Meri
Marika Tammeaid 

Suomen Viron-instituutin säätiön asiamies
Virpi Näsänen,
virpi.nasanen@apus.fi,
Kalliolinnantie 4 (1. Krs),
00140 Helsinki

Säätiön säännöt

Säätiön nimi on Suomen Viron-instituutin säätiö – Stiftelsen för Finlands institut i Estland. Säätiön kotipaikka on Helsinki.

Säätiön tarkoituksena on ylläpitää Suomen Viron-instituuttia. Instituutin tehtävä on edistää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, koulutuksen ja yhteiskunnan eri aloilla.

Säätiöllä on oikeus vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.
Säätiö voi omistaa kiinteistöjä.
Säätiö voi myöntää apurahoja.
Säätiö voi harjoittaa liiketoimintaa toimintansa rahoittaiseksi.

Säätiön kielet ovat suomi ja ruotsi.

Säätiön omaisuutena on peruspääoma, joka säätiötä perustettaessa sille luovutetaan, ja muut varat, jotka se sen jälkeen vastaanottaa.
Säätiön varainhoidon on oltava suunnitelmallista. Varainhoitoon kuuluu säätiön toimintaan käytettävien varojen hoitamisen lisäksi säätiön sijoitustoiminta.

Säätiön lakimääräisiä toimielimiä ovat hallitus ja mahdollinen toimitusjohtaja.

Säätiön asioita hoitaa, sitä edustaa ja sen päätösvaltaa käyttää sen hallitus, johon kuuluu 5–7 jäsentä. Hallituksen jäsenet edustavat monipuolista asiantuntijuutta. Jäsenet nimetään ja valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Sama henkilö voidaan valita hallitukseen enintään kaksi kertaa peräkkäin. Hallitus nimittää ja täydentää itse itseään.
Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi on läsnä vähintään puolet hallituksen muista jäsenistä.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota hallituksen jäsenten enemmistö kannattaa. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksista on laadittava pöytäkirja, johon merkitään tehdyt päätökset ja tapahtuneet äänestykset. Pöytäkirjan allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja toinen hallituksen jäsen.

Hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden maalis-huhtikuussa. Vuosikokouksessa
 – Vahvistetaan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
–  Päätetään talousarviosta kulumassa olevalle vuodelle
 – Määrätään jäsenten kokouspalkkioiden suuruus
 – Valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Tilintarkastajan ja hänen varamiehensä on oltava KHT-tilintarkastajia.

10§ Hallitus on oikeutettu asettamaan työryhmiä ja valiokuntia, jotka raportoivat hallitukselle.
Hallitus vahvistaa instituuttia varten tarpeelliset ohjesäännöt.
Hallitus voi nimetä säätiölle toimitusjohtajan tai asiamiehen.
Hallitus valitsee muut tarpeelliset toimihenkilöt ja sopii heidän palkkauksestaan.

11§ Säätiötä edustaa hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen siihen valtuuttamat henkilöt yksin.

12§ Säätiön tilit päätetään kalenterivuosittain. Säätiön tilinpäätös asiakirjoineen ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava ennen maaliskuun loppua tilintarkastajille, joiden on kahden viikon kuluessa annettava hallitukselle kirjallisena lausunto tarkastuksessa havaitsemistaan seikoista.
Hallituksen on ennen kesäkuun loppua toimitettava patentti- ja rekisterihallitukselle oikeiksi todistetut jäljennökset tuloslaskelmasta ja taseesta liitteineen, tase-erittelyistä sekä toiminta- ja tilintarkastuskertomuksista.

13§ Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta on tehtävä hallituksen varsinaisessa kokouksessa vähintään 2/3 äänten enemmistöllä.
Sääntöjen muutokselle on hankittava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.

14§ Päätös säätiön purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kolmen viikon väliajoin pidetyssä hallituksen kokouksessa, vähintään 2/3 äänten enemmistöllä hallituksen kaikista jäsenistä.
Säätiön purkamiseen on hankittava patentti- ja rekisterihallituksen suostumus. Purettaessa säätiölle kertyneet varat on osoitettava säätiön tarkoitusta lähellä olevaan käyttöön hallituksen päättämällä tavalla.

Suomen Viron-instituutin perustajajäsenet: 

Aamulehti-yhtymä
Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto
Eläinlääketieteellinen korkeakoulu
Helsingin kauppakorkeakoulu
Helsingin yliopisto
Joensuun yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Kirjapaino osakeyhtiö Kaleva
Kirkkohallitus
Kotkan kaupunki
KPMG Widery Oy Ab
Lapin yliopisto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
Opettajien Ammattijärjestö OAJ ry.
Opetushallitus
Opetusministeriö
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ry.
Suomalaisuuden liitto ry.
Suomen ekonimiliitto ry. – Finlands ekonomförbund rf.
Suomen kirjastoseura ry. – Finlands biblioteksförening rf.
Suomen kotiseutuliitto ry.
Suomen kulttuurirahasto
Suomen museoliitto – Finlands museiförbund rf.
Suomen Opiskelija-asunnot Oy – Finlands studiebostäder Ab
Suomen Rehtorit ry.
Svenska handelhögskolan
Svenska Finlands Folkting
Svenska Folkskolans Vänner rf.
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf.
Taideteollinen korkeakoulu
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tampereen yliopiston tukisäätiö
Teknillinen korkeakoulu
Tieteellisten seurain valtuuskunta
Tuglas-seura ry.
Turun yliopisto
Vaasan yliopisto
Viro-säätiö
Viro-yhdistysten liitto ry.
Äidinkielen opettajain liitto ry.

Strategia 2021-2023

Suomen Viron-instituutin strategia 2021–2023

(Hallitus hyväksynyt kokouksessa 14.12.2020)

1. Instituutin tehtävä

Suomen Viron-instituutin tehtävä on edistää Suomen ja Viron yhteistyötä kulttuurin, taiteen, koulutuksen ja kielen osalta. Instituutti tekee näkyviä avauksia, mutta on myös aktiivinen taustavaikuttaja.

2. Toimintaympäristö

Viro ja Suomi ovat toisilleen tärkeitä kumppaneita. Maiden välinen kanssakäyminen ja yhteistyö on kummankin maan EU-jäsenyyden myötä tiiviimpää kuin koskaan aiemmin. Viro ja Suomi ovat toisilleen kielellisesti ja kulttuurisesti läheiset naapurit, mikä heijastuu mm. ihmisten jokapäiväisessä yhteydenpidossa, kansalaisyhteiskuntien aktiivisessa kanssakäymisessä sekä kulttuuriyhteistyössä. Suomen ja Viron taloudet ovat yhä enemmän toisiinsa integroituneita, ja Etelä-Suomen ja Pohjois-Viron voi sanoa jo muodostavan yhteisen talousalueen. Viron yhteiskunta ja talous ovat kehittyneet
erittäin nopeasti viime vuosikymmeninä. Samalla maiden suhde on muuttunut tasavertaiseksi, ja vertaisoppimista tapahtuu kumpaankin suuntaan.

3. Visio

Instituutti on merkittävä toimija ja asiantuntija suomalaisten ja virolaisten yhteistyössä.

4. Missio

Instituutti tuo Virossa ennakkoluulottomasti esiin suomalaista taidetta, kulttuuria ja osaamista sekä kansalaisyhteiskunnan arvoja.

5. Arvot

Yhdenvertaisuus, avoimuus ja monikulttuurisuus.

6. Strategiset painopisteet

6.1 Suomen kielen aseman edistäminen

• tavoitteena on, että vuoteen 2023 mennessä 1500 Viron peruskoululaista ja lukiolaista opiskelee suomea

6.2 Laaja-alainen suomalais-virolaisen kulttuuriyhteistyön mahdollistaminen

• instituutti on näkyvä toimija kulttuuriyhteistyön kentällä
• tavoitteena on, että instituutti on keskeisin tietolähde, kun suomalaiset
kulttuuritoimijat hakevat kontakteja Virosta
• instituutti löytää aktiivisesti uusia toimijoita ja yhteistyömuotoja taiteen,
kulttuuriin ja yhteiskunnan sektoreilta

6.3 Suomen ja Viron kulttuurienvälisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun vahvistaminen

• tavoitteena on koordinoida tai olla mukana vuosittain 2-3 strategisesti merkittävässä tapahtumassa, jossa käsitellään ympäristön tai kansalaisyhteiskunnan kysymyksiä
• pyritään edistämään kansalaisten pääsyä suomen- ja vironkieliseen mediaan, kuten esimerkiksi TV-kanaviin

7. Työskentelytavat

• tunnistetaan ajankohtaiset ja tarpeelliset kehittämiskohteet
• toteutetaan ohjelma ammattitaitoisesti henkilökunnan vahvuuksia hyödyntäen ja uusia
yhteyksiä tarjoten
• toimitaan ennakkoluulottomasti ja joustavasti, otetaan myös tietoisia riskejä
• verkostoidutaan laaja-alaisesti suomalaiseen ja virolaiseen yhteiskuntaan
• toimitaan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisesti

8. Mittarit ja evaluointi

Instituutin työn vaikuttavuutta arvioidaan vuosittain kokonaisuutena ja projektikohtaisesti
• kirjaamalla toimintasuunnitelmaan tavoitteet, jotka hankkeilla halutaan saada aikaan
• määrittämällä hankkeille mittarit, jotka rakennetaan taloudelliselta ja laadulliselta
pohjalta

LOGO

Suomen Viron-instituutin logot: EST, FIN, ENG.