Viron kirjallisuusmaisemassa silmiinpistävää on suomalaisten teosten runsaus, ja viroksi käännetäänkin paljon ainakin kirjallisuuspalkintoja saaneita teoksia. Viime aikoina viroksi on ilmestynyt myös useita suomalaisia lastenkirjoja. Suomen Viron-instituutti on jo vuosia pienessä mutta tärkeässä roolissa edesauttanut sekä suomalaisen kirjallisuuden tuomista Viroon että sen tunnetuksi tekemistä maassa.

Perinteiset kääntäjäseminaarit

Jo pelkästään viimeisten parin kuukauden aikana viroksi on julkaistu Juha Hurmeen teos Niemi, Antti Tuurin Tangopojat, Sirpa Kähkösen Muistoruoho  sekä Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatu ja Patu: kovaa menoa kiskoilla.

Sen lisäksi, että instituutti pyrkii kommentoimaan juuri ilmestynyttä suomalaista kirjallisuutta aina kun mahdollista (katso tästä, kun instituutin johtaja Anu Heinonen esittelee Tatun ja Patun seikkailuja Viron yleisradiossa), järjestämme yhteistyössä Tuglas-seuran ja FILIn kanssa vuosittaisia seminaareja ammattikääntäjille. Tavallisesti seminaarin ohjelmassa on kaksi pidempää esitelmää — yksi virolaisen kaunokirjallisuuden edellisen vuoden

Kääntäjäseminaari. Kuva: Viia Väli

parhaista teoksista ja toinen Suomen Finlandia-palkintoehdokkaista. Tänä vuonna huhtikuussa järjestetyssä seminaarissa oli ensimmäistä kertaa myös katsaus molempien maiden lastenkirjallisuuden monenkirjavaan parhaimmistoon.

Suomen Viron-instituutin ohjelmakoordinaattori Heidi Iivari: “Suomalaista kauno-, tieto- ja lastenkirjallisuutta vironnetaan melko paljon, 20–30 teosta vuodessa. Virolaiset kääntäjät reagoivat nopeasti suomalaisiin uutuuksiin, toimivat usein itse kirjallisuusagentteina ja tekevät paikallisille kustantajille käännösehdotuksia. Myös klassikoita käännetään yhä. Virolaiset rakastavat Katja Ketun, Kjell Westön, Tommi Kinnusen mutta myös Joel Haahtelan romaaneja, vaikka niissä ei juuri liikutakaan suomalaisissa maisemissa.”

Suomalaisen kirjallisuuden keskus Virossa on Suomen Viron-instituutin kirjasto

Instituutin kirjasto on mukautunut jatkuvasti muuttuviin rajoituksiin avaamalla kioskikirjaston (FB-linkki), viemällä kerran kuussa kokoontuvan lukupiirin verkkoon (linkki) sekä markkinoimalla kaukolainaamisen mahdollisuutta (linkki). Huhtikuun alussa järjestimme Virossa Lukuviikon (linkki), jonka tapahtumien suosio ylitti odotukset.  Kaiken tämän huomioon ottaen ei tarvitse ihmetellä, että instituutin perustama Facebook-ryhmä suomalaisen kirjallisuuden ystäville (linkki) on saanut lyhyessä ajassa jo yli 300 jäsentä. Ja mikä parasta, joukossa on myös useita tunnettuja kääntäjiä!