Aleksi Lemolan vetämä Track Factory on räppiammattilaisten löyhä yhteenliittymä, joka on toiminut Helsingissä vuodesta 2013. Se on koko syksyn ajan järjestänyt viikoittaista, kaikille 13–25-vuotiaille avointa työpajaa Helsingin Itäkeskuksen Kipinä-nuorisotalolla, jonka HUM-Kellari-studiossa on laitteet biisien äänittämistä varten. Marraskuussa Kipinässä järjestettiin Nuorten uuden musiikin kilpailu, johon demojen perusteella valittiin esiintyjiksi työpajassa oppinsa saaneita nousevia tähtiä.

Pimeänä tiistai-iltana sain tilaisuuden tutustua marraskuun viimeiseen räppityöpajaan, jota vetivät Tiia Meriläinen ja Walde Björklöf. On tärkeää, että ohjaajia on kaksi: Tiian tehtävänä oli neuvoa ja rohkaista tuottamaan tekstiä, kun taas Walde keskittyi biitin luomiseen, äänittämiseen ja lopputuloksen editointiin. Työpajan alussa yhteiseksi teemaksi sovittiin Eteenpäin, joka kaltaiseni mummoräppärin mielestä tuntui todella vaikealta. Nuoret kuitenkin tarttuivat heti työhön. Joku käytti kynää ja paperia, toinen näpytteli puhelimen näytölle. ”Hei, mikä rimmaa tän kanssa?” kysyi joku ja sai useita vastauksia. Tekstejä alettiin kuiskaten sovitella biittin, joka rupesi hahmottumaan ja toistumaan Walden kaiuttimista.

 

 

Tunnelma oli keskittynyt ja kannustava. Tiia antoi palautetta, auttoi eteenpäin, huomasi jokaisen. Sama rohkaiseva ilmapiiri vallitsi nuorten välillä, ja se heijastui jopa minuun, vierailijaan, joka ei hetkeäkään tuntenut olevansa tunkeilija. Päinvastoin: nuoret esittäytyivät mielellään, mainostivat omia Youtube-kanaviaan, kysyivät minultakin, millaista on Virossa ja mitä teemme täällä.

Parin tunnin päästä alkoi olla valmista. Jokainen osallistuja pääsi vuorollaan studioon äänittämään laininsa. Se oli vaikeampaa kuin kuvittelin. Vaativia kohtia täsmennettiin ja korjattiin moneen kertaan, ennen kuin esiintyjä oli tyytyväinen. Studiossa työskentelevä oli hetken tähti. Siinä kohdassa vilkuilin ympärilleni: kello lähestyi kahdeksaa, ja odotin jonkun hätäilevän tai hoputtavan, mutta en nähnyt merkkiäkään kärsimättömyydestä. Jokainen paikalla olija ohjaajat mukaan lukien oli työskennellyt studiossa itsekin, ja esiintyjän asemaan asettuminen ei tuottanut ongelmia: kuka ei haluaisi tehdä priimaa?

Tiukan puristuksen tuloksena syntyi biisi Eteenpäin, jonka voi kuunnella tästä linkistä. Siitä tuli selviytymisen ylistys. Nuoret kertoivat vaikeuksista, vähättelystä, sydänsuruista ja siitä, miten he ovat kääntäneet ne voitoksi. Ei jäänyt epäilystä siitä, että ne asiat oli tärkeää kertoa.

Räppärit heittivät fist bumpin, poistuivat yksi toisensa jälkeen sateiseen iltaan ja jättivät vierailijan mietteliääksi.

Track Factoryn työpajoissa luodaan samalla kertaa uusi teos alusta loppuun. Tärkeintä on itsensä ilmaiseminen sekä tekemisestä ja lopputuloksen valmistumisesta kumpuava ilo. Osallistujilta ei vaadita aiempaa kokemusta tai valmistautumista. Toimintaan voi osallistua monen tasoisia tekijöitä samaan aikaan, ja osallistujat voivat saada opastusta paitsi ohjaajilta myös toisiltaan. Tulin vierailullani siihen tulokseen, että ystävällisyys ja kannustaminen on työpajan onnistumisen kannalta olennaista. (Juuri se ehkä puuttuu koulun ainekirjoitustunnilta!)

Suomessa räppityöpajat ovat melko vakiintunut nuorisotyön muoto. Suorastaan suomalaisena sosiaalisena innovaationa voidaan pitää Lukukeskuksen Sanat haltuun -hanketta, jossa räppääminen viedään sellaisten nuorten luo, joiden suhde lukemiseen ja kirjoittamiseen on jäänyt ohueksi. Työmuotoa käytetään esimerkiksi vankiloissa, sairaaloissa, päihdekuntoutuksessa ja teknisen alan ammattikouluissa. Sen avulla vahvistetaan lukutaitoa, tavoitetaan hankaluuksiin päätyneitä ihmisiä ja estetään syrjäytymistä.

Tegelt pole vahet, kas või siin või üle lahe, räppäävät Nublu ja Mikael Gabriel kappaleessa Universum. Suomalaiset ja virolaiset tähdet ovat löytäneet toisensa. Haluaisimme nähdä senkin päivän, kun Tallinnan ja Helsingin tavalliset nuoret voisivat hioa riimejään yhdessä, tilassa, jossa kieli ei ole ongelma ja jossa tärkeintä on itsensä ilmaiseminen ja kaverin kannustaminen.

Kiitos Tiia ja Walde, kiitos Aleksi, kiitos Jasmin, Simon, Aurelia ja muut.