Tämä verkkosivusto käyttää evästeitä.
Lue tietosuojakäytäntömme

Foto: Priyash Vasava / Unsplash
telefon, kõrvaklapid

#finst30 podcast-sarja

Kuuntele podcastia Spotifyssa Spotify – Suomen Viron-instituutin audiohistoria | Podcast on Spotify

tai tästä:

 Suomen Viron-instituutin historia, osa 1  

Podcastin ensimmäisessä osassa kerrotaan Suomen Viron-instituutin synnystä. Vuonna 1990 Tallinnaan perustettiin Suomen kulttuuripiste, mikä oli uskalias veto Suomen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Viro oli vielä tuolloin osa Neuvostoliittoa. Dramaattisista tapahtumista kertoo kulttuuripisteen toimintaa johtanut Piret Saluri.

Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen suomalaisten auttamishalu oli valtava. Suomi alkoi määrätietoisesti ajaa varsinaisen kulttuuri-instituutin perustamista Viroon. Tehtävän sai Suomen vanhin Viro-seura, Tuglas-seura. Vuoteen 1994 mennessä Suomen Viron-instituutti oli saanut oman säätiön ja tullut osaksi Suomen kansainvälistä kulttuuri- ja tiedeinstituuttien verkostoa.

Instituutin ensimmäinen johtaja Seppo Zetterberg ja kulttuurisihteeri Maimu Berg muistelevat miten suomalaisten asiantuntijoiden vierailut Virossa eivät aina sujuneet täysin ilman kommelluksia.

Haastateltavat: Kulttuuripisteen johtaja, kääntäjä Piret Saluri, Suomen Viron-instituutin ensimmäinen johtaja, historioitsija Seppo Zetterberg, instituutin kulttuurisihteeri, kirjailija Maimu Berg. 

Suomen Viron-instituutin historia, osa 2

Sarjan toisessa jaksossa vierailemme Tartossa, jossa on Suomen Viron-instituutin toinen toimipiste ja kirjasto. Jaksossa kerrotaan instituutin toiminnan vakiintumisesta Virossa sekä suomalaisen kirjallisuuden merkityksestä virolaisille. Aiheesta puhuvat ohjelmakoordinaattori Heidi Iivari ja kulttuurisihteeri Maimu Berg. Omia muistojaan jakaa Tarttoon asettunut lastenkirjailija Mika Keränen.

Instituutin toinen johtaja Juhani Salokannel otti tehtäväkseen virolaisen älymystön muistuttamisen Suomen olemassaolosta. Maailma oli avautunut, eikä Suomi ollut enää itsestäänselvä ulkomaa virolaisille. Juice Leskinen oli supersuosittu Virossa ja huomiota sai myös teatteriohjaaja Jouko Turkan visiitti etelänaapuriin.

Haastateltavat: Lastenkirjailija Mika Keränen, instituutin ohjelmakoordinaattori Heidi Iivari, kulttuurisihteeri, kirjailija Maimu Berg sekä instituutin johtaja Juhani Salokannel.

Suomen Viron-instituutin historia, osa 3

Podcastin kolmannessa osassa puhumme suomen kielen opetuksesta Virossa ja Suomen Viron-instituutin tuesta suomen kielen edistämisessä. Suomi ja Viro ovat maailmankin mittakaavalla ainutlaatuinen pari läheisen kielisukulaisuuden takia. 

2010-luvulla Viro liittyi euroon, ja Tallinna jakoi EU:n kulttuuripääkaupunki-tittelin Turun kanssa. Instituutin toiminta muuttui johtaja Riitta Heinämaan kaudella, jolloin alettiin hakea rohkeasti uusia kumppanuuksia ja hankerahoitusta isoille projekteille. Helsinki World Design Capital 2012 -vuosi antoi pontta myös Suomen Viron-instituutin ponnisteluille esitellä suomalaista designia Virossa. 

Vuonna 2017 Suomen Viron-instituutti järjesti näyttäviä juhlallisuuksia Tallinnassa osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlallisuuksia. 

Suomen Viron-instituutti juhlii 30-vuotistaivaltaan Virossa vuonna 2021 keskellä koronapandemiaa.  Johtaja Anu Heinonen luotaa luottavaisena tulevaan. Instituutilla on jatkossakin tärkeä rooli suomalaisvirolaisten suhteiden mahdollistajana ja porttien avaajana. Suomi ja Viro jäävät ikuisesti läheisiksi kumppaneiksi. Uutta voidaan luoda yhdessä yllättävilläkin aloilla.

Haastateltavat: Tallinnan yhteiskoulun vararehtori Margit Timakov, suomen kielen opettaja Karola Velberg, koulun oppilaat Katriin Kalmann ja Martin-Raimond Parts, instituutin kulttuurisihteeri Järvi Lipasti, ohjelmapäällikkö Anna Laine, suunnittelijat Aamu Song ja Johan Olin, instituutin johtajat Riitta Heinämaa ja Anu Heinonen.

 

Käsikirjoitus, haastattelut, taiteellinen toteutus Marjo Näkki. Äänimaailma,  taiteellinen toteutus Katja Kostiainen.

Podcast-sarja on toteutettu Suomen Viron-instituutin toimeksiantona. Projektia ovat tukeneet Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto.