Toimintasuunitelma 2019

INSTITUUTIN TEHTÄVÄ JA VISIO

Suomen Viron-instituutin tehtävä on edistää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä taiteen, kulttuurin ja koulutuksen aloilla. Instituutti seuraa Viron yhteiskunnan kehitystä ja osallistuu siihen ohjelmatoiminnallaan. Samalla instituutti tuo yhteen ammattilaisia Suomesta ja Virosta sekä edistää maiden välisiä suhteita.

SUOMEN VIRON-INSTITUUTIN TAVOITTEET VUONNA 2019

• Edistämme suomalaistaiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta ja taiteellista työtä. Käynnistämme kuvataiteen ja esittävän taiteen residenssitoiminnat. Jatkamme TelepART-liikkuvuusohjelmaa yhteistyössä muiden kulttuuri-instituuttien kanssa.
• Jatkamme kulttuuriohjelmaa venäjänkielisellä alueilla yhteistyössä paikallisten kumppaneiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön ohella aloitamme koulutuksen suomalaisesta kasvatusfilosofiasta Viron venäjänkielisellä alueella Itä-Virumaalla.
• Edistämme suomen kielen opetusta tavoilla, jotka vastaavat tämän hetken haasteisiin ja joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia.
• Kehitämme Tartossa sijaitsevaa suomalaista kirjastoa. Edistämme Lukudiplomi-metodin ja suomalaisen nykykirjallisuuden tunnettuutta Virossa.
•  Viemme 100 esinettä Suomesta -näyttelyn pienoisversion Life in Finland -näyttelyn eri maihin yhteistyössä instituuttiverkoston kanssa.
• Alamme valmistella uutta suurhanketta Helsingin merellisen biennaalin yhteyteen.
• Kehitämme viestintää, rahoitusta ja hallintoa ohjelmatoiminnan mukaisesti. Reagoimme ajantasaisesti toimintaympäristön muutoksiin. Vuoden 2019 painopisteitä ovat instituutin brändin vahvistaminen ja verkkosivujen uudistaminen.

KUINKA TAVOITTEET SAAVUTETAAN?

1. SUOMALAISTAITEILIJOIDEN LIIKKUVUUS

1.1 Esittävän taiteen residenssihanke: Vaba Lava Narvassa

Viron kulttuuriministeriön painopisteenä on Narva, jonne on siirtynyt uusia kulttuuritoimijoita. Esittävän taiteen keskus Vaba Lava avaa uuden näyttämön marraskuussa Narvaan. Osana avajaisviikkoa instituutti tarjoaa yhteistyössä Vaba Lavan ja Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa Race Horse Companyn nykysirkuksen esityksen.

Instituutti käynnistää Narvan Vaba Lava -keskukseen myös esittävän taiteen residenssiohjelman Jenny ja Antti Wihurin rahaston tuella. Taiteellisen työn ohella residenssiohjelmaan valitut taiteilijat esiintyvät ja vetävät työpajoja paikallisille koululaisille. Kouluyhteistyötä pohjustaa rehtorien koulutusohjelma, joka käynnistyy keväällä 2019. Tavoitteena on saada paikalliset nuoret mukaan kansainväliseen kulttuurityöhön. Näin luodaan perusta uusien yleisöjen kehittymiselle.

Residenssiohjelman pilotointiin valitaan avoimella haulla suomalaisia esittävän taiteen työpareja tai -ryhmiä työskentelemään kolmeksi viikoksi Narvaan. Residenssijaksoon sisältyy esitys Vaba lavan pienellä näyttämöllä. Esittäviin taiteisiin luetaan teatteri, nykysirkus, tanssi ja performanssitaide. Suomessa yhteistyökumppaneina toimivat taiteen tiedotuskeskukset, jotka välittävät tiedon taiteilijoille ja antavat asiantuntija-arvioita taiteilijoista.

1.2 Kuvataiteen residenssihanke: Narva Art Residency Kreenholmin autioituneella tekstiilitehdasalueella

Instituutti toteuttaa yhteistyössä Narvan taideresidenssin ja suomalaisen Troijan hevonen – kollektiivin kanssa uuden monialaisen (Re)configuring Territories -residenssiohjelman taiteilijoille, muotoilijoille ja arkkitehdeille. Ohjelmalle on haettu rahoitusta Koneen säätiöltä kolmeksi vuodeksi.

Ohjelmassa on vuosittain kolme toisiinsa kytkeytyvää toimintavaihetta:

1. ammatillinen live- roolipeli
2. residenssijakso ja
3. kevätkoulu.

Lisäksi ohjelman kuraattorit, Troijan Hevonen -kollektiivin arkkitehti Kaisa Karvinen ja graafinen suunnittelija Tommi Vasko, työskentelevät vuosittain kaksi kuukautta hankkeen parissa. He fasilitoivat roolipelin ja kevätkoulun. Karvinen ja Vasko tekevät hankkeen ohella myös omaa aiheeseen liittyvää tutkimustyötään.

Ammatillinen live-roolipeli on viikonlopun mittainen tapahtuma, jonne osallistuu noin 15–20 taiteilijaa, muotoilijaa ja arkkitehtia Suomesta, Baltiasta ja Venäjältä. Pelin fiktiivinen viitekehys antaa osallistujille mahdollisuuden ideoida vailla rajoituksia tai pelkoa. Roolipelissä tutkitaan Narvan kaupunkia, mutta se kehittää myös osallistujien ammattitaitoa.

Residenssijaksolle valitaan vuosittain avoimen haun kautta yksi taiteilija, muotoilija tai arkkitehti työskentelemään kahdeksi kuukaudeksi Narvaan. Taideresidenssi tarjoaa majoituksen ja työtilat. Residenssijakso alkaa roolipelillä ja päättyy kevätkouluun. Residenssissä on tavoitteena luoda vuoropuhelua paikallisten kanssa erilaisilla avoimilla tapahtumilla ja/tai työpajoilla.

Viikon mittaiseen kevätkouluun otetaan mukaan 15–20 luovan alan tekijää Suomesta, Baltiasta ja Venäjältä. Ohjelmassa on lukupiirejä, työpajoja ja keskusteluja. Kevätkoulu on itsessäänkin kuin yhteisöllinen residenssi, joka kokoaa yhteen eri alojen osaajia. Kaikki residenssiohjelman kolme vuosittaista vaihetta toimivat immersiivisinä luovien alojen tutkimus- ja kehittämismetodeina. Teoreettisesti ohjelma kytkeytyy poliittiseen ja yhteiskunnalliseen maantieteeseen.

Mikäli Koneen säätiö ei myönnä rahoitusta, ohjelma toteutetaan pienimuotoisempana instituutin ja taideresidenssin omien budjettien rajoissa. Instituutti, kuraattorit ja Narvan taideresidenssi hakevat hankkeelle lisärahoitusta mm. Kulturkontakt Nordilta.

Tavoite 

Hankkeen tavoitteena on tarjota suomalaisille taiteilijoille kansainvälinen työskentelyjakso, mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan, luoda uusia kansainvälisiä verkostoja sekä tuoda heidät vuorovaikutukseen paikallisten kanssa. Roolipelien ja kevätkoulujen tavoitteena on innovoida uusia rohkeita ja kokeellisia tapoja tehdä luovaa työtä ja kaupunkisuunnittelua.

Hankkeen tutkimuksellisena tavoitteena on koota yhteen ja analysoida hankkeen tuloksia Kaisa Karvisen ja Tommi Vaskon toimittamassa julkaisussa.

1.3 TelepART -liikkuvuusohjelma

Internetissä: www.applytelepart.com

Suomen Viron-instituutti liittyi TelepARTiin vuonna 2018. TelepART on laajamittainen, uusi esittävän taiteen ja musiikin liikkuvuusohjelma. Seitsemän Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutin, esittävän taiteen tiedotuskeskusten sekä Music Finlandin yhdessä toteuttama merkittävä avaus vahvistaa uransa alku- ja keskivaiheilla olevien suomalaisten taiteilijoiden kansainvälisyyttä musiikin, tanssin, teatterin, sirkuksen ja esitystaiteen aloilla. TelepARTin ydin on jatkuvasti haettavissa oleva nopea matkatuki, jolla osallistutaan esiintyvän taiteilijan matka- ja majoituskuluihin kohdemaassa.

Vuosina 2016–2018 säätiöiden myöntämä 78 000 euroa on mahdollistanut 263 esitystä ja 116 hanketta yli 15 maassa.Taiteilijat ovat saaneet esiintymispalkkioina yhteensä 280 000 €, joten tukisumma on nelinkertaistunut.

Koska Viron ja Suomen välinen kulttuuriyhteistyö on jo entuudestaan tiivistä ja virolaiset kulttuuriorganisaatiot tuntevat instituutin, viestinnässä huomio kohdistetaan Latviaan ja Liettuaan. Samalla saadaan lisätietoa kulttuuritoimijoista koko Baltian alueella.

TelepART-liikkuvuusohjelman jatkuvuus

Koska ohjelman jatkuvuus on ollut haasteellista rahoituksen lyhytjänteisyyden vuoksi, instituutit halusivat varmistaa sen tulevaisuuden esittämällä suomalaisille säätiöille TelepARTin tukemista yhteistyössä.

Jos viisi säätiötä sitoutuisivat yhteistyössä rahoittamaan seuraavan kolmen vuoden ajan (2019–2021) TelepARTia yhdellä vuosiapurahan suuruudella, kokonaissumma olisi 120 000 € vuodessa. Summa jaettaisiin 6–10 instituutin kesken 15 maan alueella.

Säätiöt suhtautuivat ehdotukseen myönteisesti. TelepART tuo lisäarvoa myös heidän toimintaansa: ohjelma on kevytrakenteinen, nopea ja edullinen.

Viron-instituutin tavoitteet TelepART-hankkeessa

• Vahvistaa esiintymisten ja verkostojen jakautumista koko Baltian alueelle
• Luoda verkostoja Latvian ja Liettuan kulttuurista vastaaviin katto-organisaatioihin, joiden kautta välitetään tietoa TelepART-ohjelmasta
• Saada olennaista tietoa Latvian ja Liettuan esittävän taiteen organisaatioista

Avustuksen ehtona on, että myös vastaanottajaorganisaatio osallistuu kuluihin vähintään yhtä suurella summalla mm. maksamalla esiintymispalkkion taiteilijalle.

Kuinka tavoitteet saavutetaan?

Uusien maiden mukaantulon myötä TelepART-verkoston yhteistyö on tiivistynyt. Verkosto pyrkii kehittämään ohjelmaa mm. terävöittämällä viestintää ja vakiinnuttamalla rahoitusta. Vetovastuu vaihtuu vuosittain, mutta samaan aikaan vastuut on jaettu tasaisesti instituuttien kesken.

1.4 Verkostotapaamiset

Instituutti, Sirkusinfo ja Tanssin tiedotuskeskus järjestävät sirkuksen ja tanssin ammattilaisten opintomatkan Baltiaan keväällä 2019. Tavoitteena on luoda uusia kontakteja maiden ammattilaisten välillä sekä vahvistaa jo olemassa olevia suhteita. Matkalla tutustutaan toimijoihin ja esityspaikkoihin Tallinnassa, Riiassa ja Vilnassa. Matkalle valitaan yhteensä 16 alan ammattilaista (8 tanssin ja 8 sirkustaiteen alalta). Tavoitteena on luoda uusia esiintymismahdollisuuksia suomalaisille esittävän taiteen ammattilaisille Baltian alueella. Instituutin tavoitteena on myös tehdä TelepART-ohjelmaa tunnetummaksi.

Suomalaisten ja virolaisten kuvataiteen alan ammattilaisten yhteistyötä tiivistetään instituutin ja Viron nykytaideamuseon (EKKM) verkostoitumismatkoilla. Virolaiset toimijat tekevät verkostoitumismatkan yhdessä instituutin kanssa Suomeen, jonka jälkeen suomalaiset toimijat ja taiteilijat vierailevat vastavuoroisesti Virossa. Tavoitteena on vahvistaa henkilökohtaisia suhteita yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseksi. Matkat tehdään yhteistyössä Framen ja CCA:n kanssa (vahvistamatta).

Lisäksi instituutti kartoittaa Baltian alueen taiteen suurtapahtumat ja pyrkii lisäämään suomalaisten taiteilijoiden näkyvyyttä verkottamalla tapahtumien järjestäjiä ja kuraattoreita sekä suomalaisia taiteilijoita yhteistyössä taiteen tiedotuskeskusten kanssa.

2. OHJELMATYÖ VENÄJÄNKIELISELLÄ ALUEELLA

Instituutti on tehnyt strategisen linjauksen venäjänkielisen kohderyhmän huomioimisesta ohjelmatyössään.Vuosina 2018-2019 yleishyödylliset yhteisöt ovat tuottamassa Narvaan mm. Station Narva musiikki- ja kaupunkifestivaalin, luovan talouden hautomon sekä Vaba Lava -teatterikeskuksen, joka mahdollistaa myös suuret esittävän taiteen tilaisuudet. Vuoden 2024 kulttuuripääkaupungiksi hakevat Narva ja Tartto.

Narvassa toimii myös Viron taideakatemian taideresidenssi Narva Art Residency, jonka kanssa instituutti tekee yhteistyötä.

2.1 Venäjänkielisten rehtorien koulutusohjelma 2019

Instituutin Narvan ja Itä-Virumaan koulutustilanteen kartoituksessa on käynyt ilmi, että alueen valmius kulttuuriyhteistyöhön tulevaisuudessa riippuu nuorista. Koulut vaikuttavat nuorten arvomaailman ja ajattelun kehittymiseen. Paikallisen sivistystyön puolestapuhujat ovat huolissaan vanhentuneesta oppimiskäsityksestä. Suomalainen koulu voi toimia esikuvana Viron venäjänkieliselle koulutusjärjestelmälle. Instituutti toteuttaakin vuonna 2019 koulutusohjelman venäjänkielisille rehtoreille suomalaisesta kasvatusfilosofiasta.

Tavoite

Koulutusohjelman tavoitteena on välittää suomalaista kasvatusfilosofiaa ja parhaita käytänteitä suomalaiskouluista. Koulutuksessa kehitetään osallistujien valmiutta valmentaa, osallistaa ja innostaa sekä henkilökuntaa että oppilaita.

Tavoite saavutetaan seuraavasti

Ohjelmaan otetaan 15 koulua Narvasta, Sillamäeltä ja Kohtla-Järveltä. Odotamme osallistujiksi rehtoreita, apulaisrehtoreita ja aineenopettajia.

Kuuden kuukauden kestoinen ohjelma sisältää mm. työpajaopetusta ja opintomatkan Suomeen. Kouluttajat ovat suomalaisen koulutuksen käytännön asiantuntijoita, ja he toimivat myös mentoreina. Aiheina ovat mm. koulu sosiaalisena innovaationa, koulu muuttuvassa maailmassa ja rehtorien rooli koulun uudistamisessa, avoin koulukulttuuri, opettaja oppilaan valmentajana ja oppilaan osallistaminen, kestävän kehityksen kulttuuri, monikielisyys ja – kulttuurisuus koulun resurssina sekä nykysuuntaukset opetuksessa ja erityisopetuksessa. Seminaareihin sisältyy reflektointia ja osallistavaa keskustelua.

Alustava aikataulu

11–12/2018 Ohjelmatiedotus ja ilmoittautumiset

02/2019 Ministeriön (Viro), Integraatio-säätiön (Viro) ja instituutin perehdytys kouluttajille ja mentoreille

02/2019 Aloitusseminaari ja opintomatkaan valmistautuminen Narvassa (TBC)

03/2019 Opintomatka Suomeen Kolme kokonaista päivää osallistujille, tarvittaessa kahdessa ryhmässä. Kouluvierailut, työpajat ja seminaarit kouluissa. Ehdotukset: Suomalais-venäläinen koulu, Myllypuron koulu, Vuosaaren lukio Helsingissä sekä Harjun koulu Lahdessa. (TBC)

04/2019 Seminaari ja rinnakkaiset työpajat. Kohderyhmänä rehtoreiden lisäksi aineenopettajat

08/2019 Loppuseminaari kaikille osallistujille Ida-Virumaalla tai Tallinnassa

02–06/2019 Mentorointi (tarpeen mukaan)

Odotetut tulokset

Osallistujat hyödyntävät saatuja kokemuksia käytännön työhön ja koulun kehittämiseen. Viimeisessä seminaarissa koulut esittelevät projekteja ja muutoksia, joita he ovat ohjelman kuluessa toteuttaneet ja joiden tulokset ovat vaikuttaneet myös oppilaisiin.

Yhteistyökumppanit

Viron opetus- ja tiedeministeriö, SA Innove (Viron opetushallitus), Integraatio-säätiö (Integratsiooni Sihtasutus), Ida-Virumaan paikallishallinnot (Narva, Sillamäe, Kohtla-Järve), Suomen Tallinnan-suurlähetystö, Tarton Yliopiston Narva Kolledž, Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö, suomalais-venäläinen koulu, Myllypuron koulu, Vuosaaren koulu ja Harjun koulu (Lahti).

2.2 Yhteistyö Station Narvan, IdeeJazzin ja Vaba Lavan kanssa

Vuoden 2019 tavoitteina ovat

• Tehdään tunnetuksi suomalaista kulttuuria, yhteiskuntaa ja ajattelua venäjänkieliselle kohderyhmälle.
• Suomalaiseen taiteeseen ja kulttuuriin perustuva ohjelma tuotetaan yhteistyössä mm. Narvan taideresidenssin, Station Narva -festivaalin (musiikkipainotteinen kaupunkifestivaali), Vaba Lava -teatterikeskuksen, IdeeJazz- festivaalin sekä Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordenin kanssa. Esiintyjät kiinnitetään vuoden 2019 aikana.
• Luoda kontakteja paikallisiin toimijoihin sekä muihin organisaatioihin, jotka tekevät yhteistyötä venäjänkielisen kohderyhmän kanssa. Kartoittaa kokonaistilanne ja tarpeet.

Miten tavoitteet saavutetaan?

• verkostoitumalla paikallisten ja Narvassa toimivien muiden yhteistyökumppanien kanssa
• keskittymällä nuoria puhutteleviin hankkeisiin ja taide- ja kulttuurisisältöihin
• palkkaamalla freelancereita mm. venäjänkieliseen viestintään ja tarvittaessa tilannekartoitukseen
• välittämällä asiantuntijuutta Suomesta.

Odotetut tulokset

• yhteistyö uusien organisaatioiden kanssa, tietoisuus Suomen Viron-instituutista lisääntyy
• saavutamme toiminnan ja viestinnän kautta noin 5000 henkilöä välittää suomalaisia arvoja, asenteita ja kansalaisyhteiskunnan ajatus venäjänkielisille kohderyhmille
• instituutin kotisivuille myös venäjänkielinen osio
• kasvanut tieto ja ymmärrys venäjänkielisestä kohderyhmästä (ns. “eri kulttuuritila”) sekä alueen toimijoista.

Yhteistyökumppanit: Narva Kolledž (Tarton yliopiston Narvan oppilaitos), Vaba Lava, Tallinn Music Week, IdeeJazz / Baltic Sun, Pohjoismaiden ministerineuvosto Norden, Suomen suurlähetystö, Integratsiooni Migratsiooni SA, Noorsootöökeskus, Vita Tiim, Fortaco, Narva Gate.

3. SUOMEN KIELEN OPETUKSEN EDISTÄMINEN

Suomen Viron-instituutti on edistänyt suomen kielen ja kulttuurin opetusta pitkään, viime vuosina erityisesti projektirahoituksella.

Painopisteitä vuodeksi 2019 ovat:

– toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin reagoiminen – pitkäaikaisiin tarpeisiin panostaminen – innostus kehittää suomen kielen taidon tasoa

Tavoitteet 2019 ja miten ne saavutetaan

1) Tuetaan suomen kielen opetusta kouluissa

– Instituutti koordinoi ja jakaa Viron opetus- ja tiedeministeriön tukea kouluille, jotka opettavat suomea toisena vieraana kielenä. Tuettavia kouluja on yhteensä kahdeksan. Instituutti on Viron opetusministeriölle asiantuntijaorganisaatio, joka tuntee parhaiten rahoituskohteiden tarpeet.

– Yhteistyössä Suomen kielen opettajien seuran kanssa selvitetään kouluja, joilla on edellytyksiä ja kiinnostusta opettaa suomen kieltä toisena vieraana kielenä.

– Yhteistyökumppanuus suomen kielen valtakunnallisten olympialaisten (“Agricola- kilpailu”) ja kouluille suunnatun Aleksis Kiven päivän järjestämisessä.

– Kannustetaan kielitaidon arviointiin YKI-testin avulla.

2) Jatketaan kielipoliittista vaikuttamistyötä

– Neuvotellaan Viron opetus- ja tiedeministeriön kanssa suomen kielen aseman vahvistamisesta yhteistyössä suurlähetystön ja Suomen kielen opettajien seuran kanssa (loppukokeiden virallistaminen, suomi toisena vieraana kielenä -opetuksen vahvistaminen).

– Osallistutaan keskusteluun Tallinnan yliopiston suomen kielen opetuksen jatkosta ja tulevaisuudesta.

3) Innostetaan suomen kielen opettajia täydennyskoulutukseen

– Täydennyskoulutuksen sisällöissä kiinnitetään huomiota erityisesti opettajien kielitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen: ollaan yhteistyökumppanina suomen kielen opettajien seuran seminaarimatkassa Suomeen tarjoamalla kouluttajia

– Pyritään kansainvälistämään täydennyskoulutusta. Suunnitteilla on yhteisseminaari Pietarin-instituutin kanssa virolaisille ja venäläisille suomen kielen opettajille ja kääntäjille. Hankkeelle on haettu avustusta Kordelinin rahastosta.

– Tuetaan opettajien YKI-testien suorittamista.

– Valitaan vuoden opettajaksi opettaja, joka on esimerkillisesti kehittänyt omaa ammattitaitoaan.

Odotetut tulokset

– Suomen kieltä toisena vieraana kielenä opettavien koulujen määrä säilyy ennallaan ja edellytykset kasvulle ovat olemassa.

– Opettajien osallistuminen ja saatu palaute vahvistavat täydennyskoulutusten tarkoituksenmukaisuuden ja opettajien kasvavan kiinnostuksen kielitaitonsa kehittämiseen.

Yhteistyökumppanit: Viron opetusministeriö, SA Innove, Suomen Pietarin-instituutti, Suomen suurlähetystö, suomen kieltä toisena vieraana kielenä opettavat koulut, Suomen kielen opettajien seura, Tarton yliopisto, Tallinnan yliopisto, Jyväskylän yliopisto, FECC.

4. KIRJASTON KEHITTÄMINEN JA SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Instituutin kirjasto sijaitsee Tarton keskustassa yliopiston vieressä. Kirjastossa on yhteensä noin 4000 nimikettä.

Kirjasto kuuluu Viron kirjastoverkon ESTER-tietokantaan, joten teoksia voi lainata valtakunnallisesti. Osa kirjaston vuosittaista kehittämistä on hankintaprofiilin mukainen kokoelman päivittäminen uutuuskirjoja hankkimalla ja poistoja tekemällä. Kirjastolla on selkeä profiili, jolla taataan kokoelman laatu ja aineistojen ajantasaisuus. Kirjaston kokoelma koostuu pääasiassa suomalaisesta kirjallisuudesta, jota on saatavilla sekä suomeksi että viroksi, ja sanoma- ja aikakauslehdistä. Kirjastosta lainataan vuosittain noin 3000 teosta. Lisäksi kirjastosta on muodostunut tarttolaisille tärkeä tila ja kohtaamispaikka. Kirjaston kävijämäärä on noussut tasaisesti.

Kerran kuussa kokoontuva kokoontuva suomalaisen kirjallisuuden lukupiiri on ollut erittäin suosittu. Sen lisäksi kirjasto on järjestänyt työpajoja päiväkotiryhmille.

Sekä Tarton kirjastossa että Tallinnan toimipisteessä toimivat lisäksi suomi–viro- keskustelupiirit, joissa kaikki halukkaat saavat käytännön harjoitusta kielen keskusteluun. Tallinnan keskustelupiiriä vetää Tallinnan yliopiston lehtori Tiina Söderman, Tartossa EDUFIn suomalainen harjoittelija.

Kirjaston ohjelmatoiminta on vakiintunutta ja kirjasto on tavoittanut paikallisen kohderyhmän. Kävijämäärä on vuodessa yli 2000. Muiden virolaisten erikoiskirjastojen tapaan myös instituutin kirjasto on suljettu noin 9 viikkoa vuodessa (pääasiallisesti kesällä ja jouluna).

Lukudiplomi lukemisen edistäjänä

Syksyllä 2018 aloitettiin suomalaisen lukudiplomin esittely sekä oppilaille ja opettajille. Kaikkiaan 400 tarttolaista 2. luokan oppilasta alkoi suorittaa lukudiplomia ensimmäisinä Virossa. Toukokuussa 2018 käynnistettiin myös aikuisten lukuhaaste. Sekä lukudiplomi että lukuhaaste jatkuvat vuonna 2019. Kirjastossa järjestetään oheisohjelmaa mm. Runebergin päivänä, Lukuviikolla, Pohjoismaisella kirjallisuusviikolla sekä Prima Vista -kirjallisuusfestivaalin aikana.

Yhteistyössä Viron Lasten kirjallisuuskeskuksen kanssa Lukudiplomi esiteltiin pienien paikkakuntien kirjastonhoitajille. Lukudiplomi-yhteistyö jatkuu vuonna 2019.

Tavoite

Vuoden 2019 tavoitteena on kehittää kirjaston viestintää ja markkinointia niin, että tieto kirjastosta ja sen aineistoprofiilista leviäisi valtakunnallisesti Virossa. Kirjaston tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää niin lasten kuin aikuistenkin lukuharrastusta.

Tavoitteena on myös, että Lasten kirjallisuuskeskuksen kanssa tehty lukudiplomi-yhteistyö saa jalansijaa ja tunnettuutta myös Tarton ulkopuolella.

Miten tavoite saavutetaan

Lisätään viestintää ja markkinointia sosiaalisessa mediassa. Viestinnällä halutaan lisätä tietoisuutta kirjaston olemassaolosta ja aineistoprofiilista Tarton ulkopuolisille kohderyhmille. Tavoitteen saavuttamista mitataan kaukolainojen määrällä ja mahdollisilla asiakasprofiilin muutoksilla. Lukuharrastusta edistetään lukuhaasteiden, kirjavinkkauksen ja lukudiplomi -ohjelman avulla.

5. KIRJALLISUUSOHJELMA

Instituutti keskittää suomalaisten nykykirjailijoiden vierailut kahdelle Viron kansainväliselle kirjallisuusfestivaalille – HeadRead -festivaalille Tallinnaan ja Prima Vista -festivaalille Tarttoon. Suomalaista kirjallisuutta ilmestyy kohtuullisen paljon myös viroksi, joten esiintien valinnassa huomioidaan ajankohtaisuus.

Instituutti edistää suomalaisen kirjallisuuden kääntämistä esittelemällä vuosittain uutta suomalaista kirjallisuutta kääntäjille. Koulutussisällöt perustuvat pitkälti Finlandia -raatien työhön – useimmiten seminaarivieraana on joku raatien edustajista.

6. MUU KULTTUURINVÄLITYS

6.1 Life in Finland -näyttely

Internetissä: www.lifein.fi

Suomen Viron –instituutin 100 esinettä Suomesta -hittinäyttely kiersi vuonna 2017-2018 Helsingistä Tallinnaan, Osloon, Madridiin ja Riiaan. Suuren suosion vuoksi kuraattorit Anna Kortelainen ja muotoilija Pekka Toivanen kuratoivat sille jatko-osan Life in Finland. Näyttelyn idea säilyy ennallaan, mutta esinemäärä on puolet alkuperäisestä. Uusi näyttelyarkkitehtuuri tilattiin aiempaan tapaan Valge Kuupilta.

Life in Finland on ensimmäisen kerran esillä Kaunasissa Liettuassa 25.10.–25.11.2018. Instituutti koordinoi näyttelyn kiertueen vuosille 2019–2020. Näyttely nähdään ainakin Japanissa syksyllä 2019 yhteistyössä Suomen Tokion-instituutin kanssa. Neuvottelut ovat käynnissä Belgiaan, Kiinaan, Ruotsiin, Venäjälle ja Viron Narvaan.

Verkkonäyttely Lifein.fi avautuu Kaunasin näyttelyn yhteydessä. Siinä on karttapohjainen käyttöliittymä. Verkkonäyttelyssä on 15 kieliversiota. Myös 100objects.fi verkkonäyttely on toiminnassa 14:llä kielellä.

6.2 Arvamus -festivaali

Arvamus-festivaali on mielipidefestivaali, jonne kokoontuvat vuosittain yhteiskunnalliset vaikuttajat, elinkeinoelämä, poliittiset päättäjät, media sekä tavallinen kansa. Vaikka festivaali on ottanut vaikutteita Porin Suomi Areenasta, se on luonteeltaan epäkaupallinen ja perustuu mm. kansalaisjärjestöjen aktiivisuuteen.

Instituutti osallistuu Arvamus-festivaalille myös vuonna 2019 järjestämällä 1–2 keskustelutilaisuutta ajankohtaisista kulttuuri- ja yhteiskuntakysymyksistä.

6.3 Yhteistyökumppanuudet

Instituutti on mukana korkeatasoisissa suomalais-virolaisissa yhteistyöhankkeissa. Instituutti osallistuu satunnaisesti matka- ja majoituskulujen kattamiseen sekä kumppanuusviestintään. Vuonna 2019 yhteistyötä tehdään mm. esittävän taiteen ryhmien Wauhausin ja Jalostamo2:n kanssa.

6.4 Kiertonäyttelyt

Instituutti koordinoi kuutta pienoisnäyttelyä virolaisiin kirjastoihin ja kulttuurikeskuksiin tilauksien mukaan. Näyttelyt tavoittavat vuosittain noin 10 000–20 000 katsojaa. Kiertävien näyttelyiden teemoina ovat mm. Tove Jansson, suomalainen julistetaide, Tatu ja Patu sekä Marimekko.

7. VALMISTAUTUMINEN VUOTEEN 2020

7.1 Helsingin merellinen biennaali

Helsinkiin on perustettu kaupungin aloitteesta uusi nykytaiteen suurtapahtuma, joka järjestetään ensimmäisen kerran vuonna 2020. Rannoille ja saarille levittyvällä biennaalilla on merellinen teema. Helsingin kaupunki haluaa kiinnittää huomiota meren ja rantojen saavutettavuuden parantamiseen sekä väylien ja satamaolosuhteiden parantamiseen. Biennaalin merellinen teema ulottuu luontevasti matkustajasatamiin, autolautoille ja lahden yli Tallinnaan.

Instituutti on osana strategiatyötään pohtinut tulevien vuosien teemoja, joista Itämeri nousi esiin vahvasti. Vuonna 2019 teemme pohjatyötä ja suunnitelman Itämeri-teemalle sekä biennaaliyhteistyölle. Itämeri toimii hyvänä esimerkkinä tieteen ja taiteen ajankohtaisten teemojen esiin tuomisessa. Se liittyy suoraan tulevaisuuteemme, kestävyyteen ja elämäntapojemme vaikutukseen luonnossa. Itämeri-teeman kautta instituutti voi tehdä uusia avauksia yhteiskunnallisempaan suuntaan. Tavoitteena on vahvistaa Helsingin ja Tallinnan yhteistyötä kaupunkitasolla sekä toteuttaa nykytaiteen suurhanke Tallinnassa vuonna 2020.

8. VIESTINNÄN, RAHOITUKSEN JA HALLINNON KEHITTÄMINEN

Viestinnän tavoitteet

Suomen Viron-instituutti on anonut mahdollisuutta käyttää yleisavustuksen 2018 loppuosa viestinnän kehittämiseen (selvitys ja hakemus lähetetään erillisenä liittenä). Koko henkilökunta on erittäin motivoitunut kehittämään instituutin hyvätasoista viestintää eteenpäin. Kehittämishanke on päätetty käynnistää, kun uusi johtaja on aloittanut.

Viestinnän kehittämishanke koostuu kolmesta osasta:

1. viestintästrategian suunnittelu, jossa konsultoidaan viestintäalan osaajia Suomesta.
2. asiantuntijaroolin vahvistaminen viestinnän keinoin, brändin ja sanoman kirkastaminen, “instituutin äänen” kehittäminen ja löytäminen ja sitä kautta vaikutusvallan kasvattaminen.
3. verkkosivu-uudistus. Uudistuksessa huomioidaan lisääntynyt venäjän ja englannin kielen käyttö osana ohjelmatoimintaa ja viestintää. Saavutettavuuden parantamiseksi verkkosivun kielet ovat viro, venäjä, englanti ja suomi.

Viestintä on osa kaikkea ohjelmatoimintaa. Some-viestintä räätälöidään tarkasti eri kohderyhmille. Vuosikertomuksen instituutti tekee vuosittain vuosikertomuksen kuvallisena painotuotteena.

Rahoituksen tavoitteet

Suomen Viron-instituutin talous on tasapainoinen, ja säätiö on tehnyt edellisinä vuosina tarkoituksellisesti nollatuloksia. Säätiön noin 170 000 € pääomasta lähes 150 000 € on sijoitettuina matalan riskin joukkovelkakirjoihin Nordeassa.

Viron-instituutin rahoitus on tähän saakka koostunut yleisavustuksen lisäksi suomalaisten säätiöiden avustuksista, Viron opetus- ja tiedeministeriön tuesta, yritysyhteistyöstö ja osallistumismaksuista ja pienistä pääomatuotoista. Tilinpäätöksen ulkopuolelle jäävien kumppanuuksien osuuksilla, ns. in kind -tuloilla on ollut merkittävä rooli hankkeiden kokonaisrahoituksessa.

Ulkopuolinen rahoitus on instituutille tärkeää sekä kumppanuuksien että kokonaisrahoituksen näkökulmasta. Instituutti pyrkii ylläpitämään hyvää tasoaan ulkopuolisen hankerahoituksen saamisessa. Instituutilla ei ole suunnitelmia kehittää hankkeiden ulkopuolista omarahoitusta, esimerkiksi katteellista toimintaa.

Hallinnon tavoitteet

Instituutin säätiön on uudistanut sääntönsä säätiölain edellyttämällä tavalla. PRH on hyväksynyt uudet säännöt lokakuussa 2018. Sääntöuudistuksen yhteydessä säätiön valtuuskunta lakkautettiin.

Suomen Viron-instituutti uudisti strategiansa vuonna 2018. Nykyinen strategia on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.

Operatiivisen työskentelyn sujumiseksi instituutilla on käytössä taloussääntö ja henkilöstöohjelma.

Vuodesta 2017 alkaen instituutti on ostanut taloushallinnon palvelut auktorisoidulta tilitoimistolta Paritilit Oy:lta. Samalla instituutti on siirtynyt sähköiseen kirjanpitoon ja ostolaskujen kierrätykseen. Muutos on mahdollistanut kirjanpidon kustannuspaikkakohtaisen pääkirjaseurannan.

9. YLEISTÄ: HALLINTO, HENKILÖSTÖ JA TALOUS

Instituutissa työskentelee kuusi työntekijää, joista kaksi on Suomesta lähetettyjä ja neljä paikalta palkattuja. Instituutin työntekijöistä johtaja, kaksi ohjelmapäällikköä, tiedottaja ja projektikoordinaattori ovat määräaikaisissa työsuhteissa, hallintosihteerilla on toistaiseksi voimassa oleva sopimus.

Instituutissa tekee harjoittelunsa vuosittain 3–5 opiskelijaa, mm. Svenska kulturfondenin kautta ja Opetushallituksen kautta. Loput harjoittelijoista ovat hakeutuneet instituuttiin oma-aloitteisesti.

Opetushallituksen harjoittelijan valinnassa painotetaan informaatiotutkimuksen opintoja ja alan työkokemusta. Kirjastoalan harjoittelijat ovat olleet mukana kehittämässä mm. kirjaston aineistoa, luokitusta ja antaneet huomattavan määrän lisäarvoa työhömme. Vuonna 2019 instituutti anoo opetushallitukselta ensimmäistä kertaa harjoittelijaa 10 kuukaudeksi. Svenska kulturfondenin harjoittelijan 11 kk jaksoa on pidetty hyödyllisenä.

Säätiötä edustaa ja ohjaa seitsenjäseninen hallitus. Instituutilla on Suomessa asiamies. Asiamiehen tehtävä on luottamustoimi.

Instituutti tekee yhteistyötä Suomen Tallinnan-suurlähetystön kanssa ja toimii Tallinnan EUNIC-verkostossa.

Vuodesta 2017 Viron-instituutti vastaa Kordelinin säätiön Viron-rahaston hakuprosessista ja rahaston kehittämisestä.

Suomalais-virolaisen kulttuurirahaston kehittymisessä instituutti on toiminut taustatukena. Hallituksen ja hallintoneuvoston kokouksia on usein pidetty instituutin tiloissa, ja johtaja on hallintoneuvoston jäsen.

Lokakuu 2018