Suomen ja Viron välille on syntynyt uusi kaksoismaalaisten sukupolvi, joka on suoraan kasvanut kahteen maahan. Heitä ei kuitenkaan juuri tunnisteta, ja pikemminkin ympäröivä yhteiskunta haluaa nähdä heidät joko keinä tahansa maahanmuuttajina (Suomessa) tai ulkovirolaisina (Virossa).
Kaksoismaisten nuorten identiteettiä koskevan minitutkimuksen teki Kelli Piksar.
Helsingin Metropolian ammattikorkeakoulun opiskelija Kelli Piksar on tehnyt Suomen Viron-instituutin toimeksiannosta minitutkimuksen kaksoismaisista nuorista. Hän haastatteli 12 nuorta, jotka ovat iältään 18-29 -vuotiaita. Heille liikkuminen kahden maan väliä on luontevaa, he tuntevat olevansa kotonaan molemmissa. Tutkimuksen tuloksia esiteltiin maanantaina Tallinnassa.
”Olen molempia, olen itämerensuomalainen. En ajattele olevani edes kaksoismaalainen, minulla on yksi elinpiiri (kultuuriruum)”, kuvaa yksi haastatelluista, Reijo Roos.
EU ja Schengen mahdollistavat helpon liikkumisen rajan yli. Silti kaksoismaalaiset nuoret ovat joutuneet ongelmiin byrokratian kanssa, esimerkiksi asukkaaksi rekisteröitymisen, opiskeluoikeuden tai sosiaaliturvan saamisessa.
Tutkimuksen tekijä Kelli Piksar on itsekin kaksoismaalainen, asunut ja opiskellut molemmin puolin lahtea. Hän piti käänteentekevänä oivallusta, että hän ja kaltaisensa eivät ole vain puolikkaita, vaan että heillä on kaksoisidentiteetti.
”Byrokatiaa pitää helpottaa ja jakaa tietoa kahden maan välisistä mahdollisuuksista”, hän tiivisti kyselyn tuloksia.
Paneelikeskusteluun osallistuivat Reti-Liis Saks, Mirjam Ligi, Reijo Roos, Kelli Piksar, Tuuli-Emily Liivat ja Olle Järv.
Helsingin yliopiston tutkija Olle Järv on tutkinut rajanylittävää liikkuvuutta Suomen ja Viron välillä sekä muualla Euroopassa. Liikkumismallit muuttavat yhteiskuntia. Hän uskoo, että kaksoismaisia tulee lisää, ja että he ovat ehdottomasti suuri lisäarvo molemmille maille.
”Työpendelöinti voi vähentyä, mutta kahdessa maassa asuminen ja opiskeleminen tulee kasvamaan, hän arvioi. hän ja että he ovat ehdottomasti tärkeä lisäarvo niin Suomelle kuin Virolle.
Kaksoismaisuus on yksi osa ylirajaisuutta
Kaksoismaisuus on yksi osa ylirajaisuutta. Ylirajaista liikkumista ei ole tutkittu erityisen paljon, ja ilman tutkimustietoa ei osata myös vastata ongelmiin tai nähdä käyttämättömiä mahdollisuuksia.
”Tunnen olevani epävirallinen Viron lähettiläs Suomessa. Me olemme ehdottomasti liian vähän tunnettu resurssi kulttuurisessa kanssakäymisessä”, totesi Suomessa asuva Mirjam Ligi.
Kahteen maahan kasvaneet joutuvat silti tuntemaan itsensä välillä molemmissa maissa maahanmuuttajiksi. ”Olen kyllä tuntenut olevani ”joku toinen”, virolaiset kiinnittävät huomiota, että puhun vieraalla korostuksella”, kuvasi Reti-Liis Saks.
”Ajattelen etäisyyksiä kahden tunnin blokeissa. Kaksi tuntia Tampereelta Helsinkiin, Helsingistä Tallinnaan ja Tallinnasta Tarttoon”, kuvasi Tuuli-Emily Liivat.
Vanhempien tausta ja asenteet vaikuttavat siihen, miten kahden maan välillä elävät nuoret suhtautuvat ylirajaiseen identiteettiin. Jos esimerkiksi vanhemmat pitävät tärkeänä sopeutua kiireesti Suomeen, virolaisuutta ei pidetä yllä.
Teksti ja kuvat Hannele Valkeeniemi.
Lue tutkimus kokonaisuudessaan tästä (viroksi).
Kuuntele Kelli Piksarin haastattelu Kuku-radiossa tästä (viroksi).
Pealinnan tv-uutiset 29.5.2023 (katso koko juttu alkaen 6’05) ”Tänään esiteltiin minitutkimus Suomen ja Viron kaksoismaalaisten nuorten kaksoisidentiteetistä, ja miten he pärjäävät kummallakin puolella lahtea. Nuorten suurin huoli on byrokratia.” Katso uutisklippi tästä (viroksi).
Katso tapahtuman Facebook-striimausta tästä.
Tallinnan suomalaisen koulun (TASK) bändikerho esiintyi, monet heistä ovat myös kaksoismaalaisia.
