Aleksis Kivi – neljäs veli ja suomalaisen kirjallisuuden rakentaja

Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kiveä juhlitaan tämän syntymäpäivänä 10. lokakuuta suomalaisen kirjallisuuden päivänä. Kyseessä on myös kaikkien suomen kielen opiskelijoiden juhlapäivä. Mutta kuinka paljon tiedämme hänen lyhyeksi jääneestä elämästään?

Aleksis Kivi syntyi vuoden 1834 syksyllä kyläräätälin perheen neljäntenä poikana. Hänen jälkeensä syntynyt sisar kuoli nuorena.

Kirkonkirjoihin pantiin lapsen nimeksi Alexis Stenvall.
11-vuotiaana isä vei hänet Helsinkiin saadakseen pojalleen pappiskoulutuksen.
Maaseudulta tulleet oppilaat olivat siihen aikaan harvinaisuus, kuten myös suomenkielinen opetus. Oli siis tarpeen opetella ensin ruotsin kieli, sillä opetusta annettiin kuningaskunnan pääkielellä.
Tuleva kansalliskirjailija opiskeli Carl Stockusen koulussa viiden talven ajan, kunnes joutui varojen puutteen vuoksi jatkamaan opiskelua itsenäisesti. Aleksis Kivi pääsi tästä huolimatta ylioppilaaksi vuonna 1857.
Samana vuonna hän päätti luopua papinurasta, sillä oli päättänyt tulla ensimmäiseksi suomenkieliseksi kirjailijaksi.
Kivi jatkoi kouluttautumistaan yliopistossa, mutta jättäytyi pois kuuden vuoden jälkeen valmistumatta.
Aleksis Kiven elämään mahtui myös rakkautta; ensimmäistä kertaa opiskeluaikoinaan, jolloin hänellä oli romanttinen suhde kymmenen vuotta nuorempaan Karoliina Heikintyttäreen. Tytön isä oli köyhää opiskelijaa vastaan ja naitti tyttärensä toiselle miehelle.
Vuosia myöhemmin Kivi kosi opiskelutoverinsa sisarta, mutta tämäkin liitto kariutui Kiven köyhyyteen.
Kiveä on kuvailtu hauskaksi, kiinnostavaksi, anteliaaksi ja hyväsydämiseksi ihmiseksi. Hänen elämäkerrassaan on mainittu useita naisia, mutta tietoa pidemmistä suhteista ei löydy. Mainitut naiset olivat mahdollisesti myös hänen muusiansa.
Tietoja Kiven terveydestä on säilynyt häntä hoitaneiden lääkäreiden päiväkirjoissa.
Hänen aikuisikänsä parasta aikaa oli vuodet 1864-1868. Hän oli tuolloin reipas ja hyväntuulinen sekä myös kirjailijana hyvässä vedossa.
Vuoden 1868 lopulla hän kuitenkin sairastui metsästysretken seurauksena kuumeeseen ja kärsi vuotta myöhemmin myös sydänvaivoista.
Kiven terveys huononi äkisti keväällä 1870, kun Kivi lopetti pitkään kestäneen työrupeaman ja halusi lepuuttaa hermojaan viettämällä aikaa ystävien seurassa ja keskittyä kirjallisuuden lukemiseen. Helsingissä hän oli kuitenkin rauhaton eikä löytänyt asuinpaikkaa. Kivi muuttui aiempaa synkkämielisemmäksi.
Alkoholi mursi hänen henkisen ja fyysisen terveytensä, ja vuoteen 1872 mennessä Kivi oli ollut psykiatrisessa sairaalahoidossa. Lääkärit pitivät 38-vuotiasta Kiveä parantumattomasti sairaana. Hänet kirjattiin ulos sairaalasta ja muutettiin veljensä luokse Tuusulaan asumaan.
Aleksis Kivi kuoli varhain aamulla vuoden 1872 viimeisenä päivänä. Samassa talossa kuoli 40 vuotta myöhemmin murhan uhrina hänen veljensä Albert Stenvall vaimoineen.

Tõenäoliselt kunstnik Albert Edelfelti loodud visand, mis on tehtud kirjanikust pärast tema surma, aastal 1873. Foto: wikipedia.fi

Kirjallisuudentutkijat ovat löytäneet Kiven teksteistä niin romantiikan kuin realisminkin piirteitä. Lyhyeksi jääneestä luomisurastaan huolimatta Kivi ehti luoda korkeatasoista kirjallisuutta aikana, jolloin suomalaista kirjallisuusperinnettä (lukuunottamatta kansanrunoutta) ei oltu vielä luotu. Kivi pidetään ensimmäisenä suomalaisena ammattikirjailijana. 1900-luvun alussa koettu ns. “Kivi-renessanssi” nosti hänet Suomen kansalliskirjailijoiden joukkoon sekä Mikael Agricolan ja Elias Lönnrotin rinnalle suomalaisen kirjakielen kehittäjäksi.

Kiven kuuluisimmat teokset niin Suomessa kuin Virossakin ovat “Seitsemän veljestä” (1870) ja “Nummisuutarit” (1864). Kivi kirjoitti myös runoja, joihin kuuluu muun muassa “Laulu oravasta”, joka esiintyy myös romaanissa “Seitsemän veljestä”. Se tunnetaan myös nimillä Makeasti oravainen ja Oravan laulu. Romaanissa runo on nimeämättä ja sen esittää veljeksistä Timo.

Myös Virossa juhlistetaan Aleksis Kiven päivää

Suomen kielen opettajien aloitteesta on vuodesta 2001 lähtien järjestetty suomen kielen teemapäivä yläasteen oppilaille ja heidän opettajilleen. Tapahtumat on järjestetty lokakuun alussa 10. päivänä vietettävän Aleksis Kiven päivän eli suomalaisen kirjallisuuden päivän kunniaksi.

Järjestäjänä toimiva koulu on suunnitellut ohjelmaa ja vierailijoilla on ollut mahdollisuus nauttia erilaisista esityksistä. Päivän aikana tehdään ja opitaan työpajoissa Suomeen ja Aleksis Kiveen liittyvistä aiheista.

Suomen Viron-instituutti osallistuu tapahtuman organisointiin ja auttaa tarvittaessa viestinnässä ja muissa järjestelyissä. Aleksis Kiven päivä on hyvä esimerkki siitä, mitä asiaansa vihkiytyneet opettajat voivat saada aikaan. Oppilaiden esitykset ja työpajat tuottavat intoa ja yhdessätekemisen riemua. Lisäksi Agricola-kilpailun suhteen on Aleksis Kiven päivä suomen kielen opiskelijoille yksi vuoden tärkeimmistä harjoituspaikoista.