Suomen Viron-instituutin projekti paneutuu koronapandemian aikaisiin etäopetuskokemuksiin Suomessa ja Virossa. Samalla kun maamme ovat OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mallimaita, haastaa koronapandemia koulujen arjen sekä oppilaiden tasavertaiset oppimismahdollisuudet. Hankkeessa järjestetään Itä-Virumaan venäjänkielisten koulujen rehtoreille verkkoseminaareja, kootaan aineistoa etäopetuskokemuksista sekä toteutetaan opintomatka Suomeen. Hanke on jatkoa instituutin aiemmalle koulutushankkeelle, jota on toteutettu Venäjän vastaisella rajalla sijaitsevassa Narvassa ja sen lähikunnissa. Tässä hankkeessa Narvan, Sillamäen ja Kohtla-Järven koulut laativat opetussuunnitelmiinsa etäopetuksen kriteerit tukeutuen vertaisoppimiseen suomalaisten koulujen kanssa.
Itä-Virumaan rehtoriohjelma porskuttaa eteenpäin
Suomen Viron-instituutti käynnisti marraskuussa 2020 Itä-Virumaan venäjänkielisten koulujen rehtoreille suunnatun koulutushankkeen. Hanke on jatkoa vuonna 2019 toteutetulle projektille, jossa Narvan, Sillamäen ja Kohtla-Järven 14 koulun rehtorit tutustuivat Suomen koulutusjärjestelmään. Koulutusohjelma sai runsaasti positiivista palautetta, minkä myötä instituutti suunnitteli jatkohankkeen, jolle saatiin rahoitusta Viron opetus- ja nuorisovirastolta.
Jatkohankkeen alkuperäisenä ajatuksena oli toteuttaa lukuvuonna 2020–2021 kaksi koulutusta sekä opintomatka Suomeen. Tammikuulle 2021 suunniteltu osallistuminen Pohjoismaiden johtavaan opetus- ja kasvatusalan tapahtumaan Educaan Helsingissä jouduttiin koronatilanteesta johtuen perumaan. Educaa päästiin seuraamaan verkossa, mutta oppilaitosvierailut Suomeen siirtyivät myöhempään ajankohtaan.
Tammi-maaliskuussa 2021 on toteutettu kaksi koulutustilaisuutta verkon välityksellä sekä koottu aineistoa koulujen korona-ajan kokemuksista. Suomalais-virolaisessa yhteistyössä on pohdittu etäopetuksen haasteita ja ratkaisumalleja sekä keinoja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseksi. Suomalaiskokemuksia on kuultu Espoosta, Kotkasta ja Helsingistä. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun asti.
Vuosi 2020 toi mukanaan digiloikan
Kevään 2020 nopea siirtyminen etäopetukseen oli haaste opettajille, oppilaille ja perheille. Itä-Virumaan kevään kokemuksissa korostuvat digitaalisten oppimisympäristöjen moninaisuus, mikä aiheutti sekaannusta. Samoin etäopetukselle loivat haasteita opettajien, oppilaiden ja perheiden puutteelliset digitaidot.
Syksyn käynnistyttyä oltiin kouluissa valmiimpia vastaamaan tilanteeseen. Kun osa Itä-Virumaan kouluista joutui jälleen siirtymään etäopetukseen, olivat kyselyaineiston perusteella ”tekniset laitteet ja niihin liittyvät taidot kaikilla jo hallussa”. Useimmat koulut olivat siirtyneet koko koulun yhteiseen sähköiseen alustaan, mikä helpotti arkea. Vuoden 2020 hyvänä puolena nähdään yksimielisesti se, että ”digitaidot ovat kehittyneet niin opettajilla, oppilailla kuin lasten vanhemmilla”.
Ensimmäisen koronavuoden kokemuksista oppineina ollaan jatkossa valmiimpia järjestämään säännöllisesti koko koulun etäopetuspäiviä, interaktiivisia kokouksia sekä vanhempaintapaamisia etäyhteyksiä hyödyntäen. Jatkossa mahdollisuus osallistua etänä yksittäiselle tunnillekin on aiempaa helpompaa.
Samoja haasteita Suomenlahden molemmilla puolilla
Etäopetus sopii erinomaisesti osalle oppilaista tarjoten motivoivan tavan oppia uutta. Kyselyn ja keskusteluiden perusteella nousee esille kuitenkin selkeitä huolenaiheita. ”Sosiaalinen kanssakäyminen on jokaisen ihmisen luonnollinen tarve ja erittäin tärkeä kehityksen kannalta, sitä ei korvaa IT-tekniikka.” toteaa eräs kyselyyn vastannut narvalaiskoulun rehtori.
Myös resurssit ja mahdollisuudet tukea erityistä tukea tarvitsevia oppilaita etänä ovat rajalliset. ”Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus käydä koulussa erityisesti juuri poikkeusoloissa”, nousee vastauksessa esille. Huolta kannetaan myös pienimmistä oppilaista.
Suomalaiskouluttaja, Schildtin lukion rehtori Ari Pokka korostaa rehtorin asenteen merkitystä positiivisen koulukulttuurin muodostumisessa. Jos rehtori ymmärtää jokaisen oppijan merkityksen, tukee hän myös kaikkia niitä toimia, jotka erityiseen tukeen liittyvät. Koulutuksiin osallistuneiden kommenteissa nousee esille tarve sisällyttää paremmin erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin liittyviä teemoja osaksi opettajakoulutusta.
Tässä vaiheessa hanketta jää nähtäväksi, millaiset suositukset kukin koulu tulee opetussuunnitelmaansa etäopiskelun osalta kirjaamaan. Viimeistään syksyllä toteutettava Suomen opintomatka tulee tarjoamaan tähän lisäinspiraatiota.
Itä-Virumaa instituutin yhtenä painopistealueena
Suomen Viron-instituutissa on viime vuosina panostettu Itä-Virumaan venäjänkieliselle väestölle suunnattuun ohjelmaan. Narva on Itä-Virumaan suurin kaupunki ja samalla Viron kolmanneksi suurin kaupunki Tallinnan ja Tarton jälkeen. Sen 56 000 asukkaasta noin 97 % on venäjänkielisiä. Hankkeessa on mukana Narvan lisäksi kouluja naapurikunnista Sillamäeltä ja Kohtla-Järveltä.
