Kun yhteys katkeaa voi syttyä jopa sota. Sen olemme nyt helmi-maaliskuun taitteessa karmealla tavalla nähneet. On entistäkin tärkeämpää oppia ratkaisemaan yhteiskunnallisia asioita keskustellen, kuunnellen ja toinen toista arvostaen. Keskustellen voimme myös purkaa ahdistavia tunteita ja kestää paremmin kireitä aikoja.

Ryhmätöissa pohdittiin, miten tehdä kirjastoista dialogin keskuksia

Viron kirjastovuoden 2022 yksi pilottiprojekti on tehdä kirjastoista yhteiskunnallisen keskustelun keskuksia. Suunta on sama kuin Suomessa, jossa kirjastoista on parin viime vuoden aikana ryhdytty rakentamaan demokratiakeskuksia.

Tiistaina Tartossa Eesti Koostöö Kogu ja Eesti Raamatukogude Ühing järjestivät aivoriihen, jossa pohjustettiin Virossa alkavaa kirjastojen dialogi-projektia. Asia on hyvin ajankohtainen myös Suomessa. Siksi Suomen Viron-instituutti toi oman panoksensa esittelemällä Suomen tuoreita kokemuksia. Tarvitsemme lisää dialogia joka tasolle, myös välillemme.

Suomessa kirjastojen olemusta alettiin muuttaa vuodesta 2017 lähtien. Uusi kirjastolaki (linkki) määritteli kirjastojen uudeksi tehtäväksi edistää demokratiaa, sananvapautta ja aktiivista kansalaisuutta. Miksi kirjasto? Koska se on maksuton, yhdenvertainen, laajasti levinnyt, ja sillä on valmiiksi sivistystehtävä.

Vuonna 2020 alkoi Kirjastoista kansanvallan foorumeja -hanke. Eri puolilla Suomea tehtiin kokeiluja, joilla keskustelua lisätään. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastossa saatiin hyviä kokemuksia erityisesti nuorten vaikuttajien keskusteluista. Keväällä 2022 kokeilut jatkuvat.

Suomessa on kehitetty erityinen keskustelukaava ”Erätauko” (linkki). Sitä käytetään jo useissa kaupungeissa ja järjestöissä, joissa halutaan parantaa keskustelukulttuuria.

Dialogi ei ole sama kuin väittely

Demokratiakaan ei ole itsestäänselvyys, olemme oppineet viime päivinä. Demokratian ytimessä on keskustelu. Se ei toimi, jos emme osaa keskustella. Tarvitsemme dialogitaitoja. Ilman dialogia yhteiskunta polarisoituu.

Dialogi on eri asia kuin väittely tai päätöksenteko. Suurin osa yhteiskunnallista keskustelua ei ole dialogia. Suurin osa keskustelua on sellaista, jossa yritetään käännyttää toinen omalle kannalle, pyritään yhteen lopputulokseen – tai pidetään muuten vain monologeja. Väittelyssä yritetään voittaa toinen.

Dialogi on ratkaisevasti erilainen. Se on hidasta mielipiteenvaihtoa, jossa ei ole tarkoitus käännyttää ketään. Ideana on, että kaikki tulevat kuulluksi, ja että jokaiseen suhtaudutaan kunnioittavasti. Sitä ei käytetä päätöksenteossa, vaan osallisten kuulemisessa.

Kun halutaan kasvattaa osallisuutta, juuri dialogi on paras menetelmä.
Viron kirjastojen dialogipilotti valmistuu syyskuussa.

Keskustelemisiin!