Kadriorgin taidemuseossa avautuu 28.2. yhtä Suomen runsainta ja monipuolisinta taidekokoelmaa esittelevä suurnäyttely Taiteen ja luonnon sinfonia. Serlachiuksen taidekokoelma. Näyttelyssä on esillä yli 70 teosta Serlachiuksen kokoelmasta.
Suurnäyttely esittelee Suomen taiteen kaikkien aikojen kirkkaimpien tähtien kuten Akseli Gallen-Kallelan, Helene Schjerfbeckin ja Hugo Simbergin teoksia. Niiden rinnalla esitellään myös vanhoja mestareita, mm. 1600-luvun espanjalaisen taidemaalarin Jusepe de Riberan mestariteos, sekä valikoima tunnettujen suomalaisten nykytaiteilijoiden kuten mm. Anna Retulaisen ja Anu Tuomisen töitä.
”Näyttelyssä asettuvat vuoropuheluun Suomen taiteen klassikot, länsieurooppalaisen taiteen vanhat mestarit ja suomalainen nykytaide. Huomio suuntautuu siihen, mikä taidekokoelmaa yhdistää – taiteen korkeaan tasoon – ja dialogi valottaa kokoelman karttumista sen alusta nykypäivään ja tarjoaa katsojalle mahdollisuuden tarkastella kuvataiteen yksilöllisiä ja yleismaailmallisia piirteitä”, toteaa näyttelyn kuraattori Greta Koppel.
Akseli Gallen-Kallela. Kevät. Esityö Sigrid Juséliuksen mausoleumin freskoa varten. 1902‒1903. Tempera, öljy. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö.
”Kuraattoreina tavoitteemme oli esitellä kokoelmaa mahdollisimman laajasti, toisaalta pyrimme välttämään liian jyrkkiä teemoihin, koulukuntiin tai aikakausiin perustuvia rajauksia. Halusimme pikemminkin ottaa leikkisän näkökulman, jotta herättäisimme katsojassa uteliaisuutta, ja antaa tilaa henkilökohtaisille merkityksille ja mielleyhtymille”, lisää näyttelyn toinen kuraattori Tomi Moisio.
Tehtailija Gösta Serlachiuksen (1876–1942) kokoelman ytimen muodostaa Suomen kultakauden taide 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta, ja keskeisellä sijalla siinä on Akseli Gallen-Kallelan tuotanto.
Kadriorgin taidemuseon näyttely on Serlachiuksen taidekokoelman ensimmäinen esittely Virossa. Näyttelyssä saa erityisen sijan kokoelman perustajan Gösta Serlachiuksen lempitaitelija Akseli Gallen-Kallela. Häneltä on esillä 16 teosta, joiden joukossa on myös hyvin tunnettuja teoksia kuten Probleemi (Sympsion) (1894) ja Kevät (1902‒1903). Jälkimmäinen on myös näyttelyn tunnusteos.
”On suuri ilo ja kunnia tuoda Kadriorgin taidemuseoon näin edustava valikoima Serlachiuksen kokoelman parhaimmistoa. Olemme syvästi kiitollisia Gösta Serlachiuksen taidesäätiölle ja museolle luottamuksesta, hyvästä yhteistyöstä ja avosydämisestä suhtautumisesta, mistä kertoo niin teosten suuri lukumäärä kuin se, että yli kymmenen mestariteosta on tullut näyttelyyn kotimuseon perusnäyttelystä”, painottaa Kadriorgin taidemuseon johtaja Aleksandra Murre.
Gösta Serlachius – Suomen vaikutusvaltaisimpia taidemesenaatteja
Taidesäätiön perustaja Gösta Serlachius oli aikanaan Suomen vaikutusvaltaisimpia taidemesenaatteja. Mänttään Keski-Suomeen perustetulla puuteollisuusyrityksellä vaurastunut Serlachius aloitti tavoitteellisemman taiteenkeräämisen 1900-luvun alkuvuosina. Hänen erityinen mieltymyksensä ja huomionsa kohdistui Akseli Gallen-Kallelaan, jonka Serlachius tunsi myös henkilökohtaisesti. Ensimmäinen Serlachiuksen kokoelman katsausnäyttely oli Ateneumin taidemuseossa Helsingissä 1919. Jo silloin kokoelma herätti huomiota niin suomalaisten naistaiteilijoiden (Fanny Churberg, Helene Schjerfbeck, Ellen Thesleff) edustavuudella kuin kun länsieurooppalaisten mestarien kokoelman korkealla tasolla. Kokoelmaa arvostettiin ennen kaikkea Akseli Gallen-Kallelan nuoruudentöiden runsauden ansiosta.
Gallen-Kallelan kuolema (1931) muistutti mesenaattia hänen omasta kuolevaisuudestaan ja sai hänet ajattelemaan kokoelman kohtaloa. Vuonna 1933 hän perusti nimeään kantavan säätiön turvatakseen kokoelman jatkuvuuden ja säilymisen Mäntässä, jossa se olisi myös paikallisen yhteisön ihailtavissa. Niin kuin Gösta Serlachiuskin aikanaan keräsi ennen kaikkea oman aikansa suomalaista taidetta myös säätiön keräilypolitiikka keskittyy nykyään suomalaisen ja kansainvälisen nykytaiteen hankkimiseen.
Samaan aikaan Serlachiuksen säätiö kantaa vastuuta siitä, että maailman taidemarkkinoilla kiertävät merkittävät suomalaiset taideklassikot päätyisivät julkiseen kokoelmaan. Helene Schjerfbeckin merkittävä teos Punainen pää II (1915), joka on esillä Kadriorgin näyttelyssä, ostettiin kansainvälisestä taidehuutokaupasta Isossa-Britanniassa kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan monet Schjerfbeckin teokset Serlachiuksen kokoelmasta ovat esillä taiteilijan suuressa retrospektiivisessä näyttelyssä Metropolitan-museossa New Yorkissa.
Serlachiuksen museo sijaitsee maalauksellisten metsien ja järvien keskellä Mänttä-Vilppulassa Tampereen ja Jyväskylän välissä – luonnon ja taiteen harmoniseen yhteiseloon viittaa myös Kadriorgin taidemuseon näyttelyn otsikko.
Näyttelyyn liittyy monipuolinen oheisohjelma.
Näyttelyn yhteydessä järjestetään 27.4. taidemesenaattina toimimisen ja talouden sekä taiteen suhteita käsittelevä seminaari.
Näyttely Taiteen ja luonnon sinfonia. Serlachiuksen taidekokoelma on esillä Kadriorgin taidemuseossa 23.8.2026 saakka.
Kuraattorit: Greta Koppel, Tomi Moisio
Näyttelysuunnittelu: Kaarel Eelma
Graafinen suunnittelu: Tuuli Aule
Oheis- ja pedagoginen ohjelma: Kerttu Männiste, Jelena Tšekulajeva
Näyttelyä ovat tukeneet: Suomen Viron-instituutti
