Viron arkkitehtuurimuseo esittelee kahden 1900-luvun arkkitehtuurin kiistattoman suurmiehen – arkkitehtien Le Corbusierin ja Alvar Aallon tuotantoa nähtynä Jari Jetsosen objektiivin läpi. Jetsonen on tunnettu suomalainen valokuvaaja, joka on kuvannut Alvar Aallon arkkitehtuuria yli 20 vuotta. Näyttely on auki 18.1.2020–15.3.2020.
Arkkitehtuurille omistautuneena valokuvaajana häntä alkoivat kiinnostaa kahden näennäisesti vastakkaisen arkkitehdin kosketuskohdat, muodolliset ja aatteelliset yhtäläisyydet heidän ajatusmaailmassaan sekä heidän suunnittelemissa rakennuksissaan. Eri yhteyksissä on todettu, että Alvar Aallon Vuoksenniskan kirkko oli vastaus Le Corbusierin Ronchampin kappelille.
Oleellista tässä on valokuuvajan valitsema näkökulma eli se, millä tavalla hän näkee taloja. Jetsonen siteeraa Johann Wolfgang von Goethea, jonka mukaan arkkitehtuuri on jäätynyttä musiikkia.“Olen yrittänyt tulkita tätä jäätynyttä musiikkia lähestyen rakennuksia eri tavoilla. Joskus arkkitehtuuri kurkistaa luonnon keskeltä ikään kuin kuvaisin villieläintä viidakossa tai ottaisin kuvaa lammen reunalle juomaan laskeutuneesta kauriista. Toisinaan arkkitehtuuria voi kuvata sotilaallisesti suoraa edestäpäin tai lähestyä sitä herooisesti alaviistosta.“
Le Corbusierin uusi valkoinen arkkitehtuuri teki iältään nuorempaan Alvar Aaltoon suuren vaikutuksen vuoden 1928 kesällä, jolloin arkkitehti vaimonsa Aino Aallon kanssa ensimmäisen kerran vieraili Pariisissa. Sillä matkalla hänen silmänsä avautuivat modernismille. Tuolloin Aalto ei tavannut Le Corbusieria, mutta oppi tuntemaan hänen töitään, esimerkiksi juuri valmistuneen Villa Steinin Garchesissa. Samanlaista kansainvälistä funkistyyliä ilmenee Aallon sen aikakauden tunnetuimmissa teoksissa kuten Turun Sanomien talossa sekä Paimion parantolan rakennuksissa. Myöhemmin kansainvälisissä tapahtumissa useita kertoja tavanneet miehet kulkivat kuitenkin luomisprosesseissaan eri teitä – toista on pidetty jäykkänä rationalistina ja teoreetikkona, toista maisemista ja kulttuurista inspiraatiota saaneena emotionaalisten tilojen luojana. Jetsosen näkemys heidän tuotannostaan osoittaa, että sellainen luokitus on suhteellista, tärkeämpi kuin arkkitehtien persoonallisuus on hänen valokuvissaan arkkitehtuuri, sen olennaiset piirteet, kuten valo – varjo, tilojen luonne, näkymät, yhteys luontoon ja paikan henkeen.
Enimmäkseen vertailtavina pareina esitetyt valokuvat ovat yhtaikaa sekä erityisiä että universaaleja, ylistäen modernin arkkitehtuurin klassikkojen taitoa olla houkuttelevia ja ajankohtaisia vielä puoli vuosisataa myöhemminkin. Suomen tunnetuin arkkitehtuuriteoreetikko Juhani Pallasmaa, joka on kirjoittanut näyttelyn esittelytekstin, vertailee siinä kahta mestaria ja toteaa, että Le Corbusierilla arkkitehtina, luojana ja persoonana on ollut tärkeä rooli modernin aikakauden ja kulttuurin muotoilemisessa. Samalla Alvar Aallon „pieneen ihmiseen“ keskittynyt biologinen, psykologinen ja empaattinen ajattelutapa tarjoaa tänä päivänä paljon parempia näkymiä epävakaata tulevaisuuttamme silmällä pitäen.
JARI JETSONEN (synt. 1958) toimii arkkitehtuurimaailmassa sekä valokuvaajana, kirjoittajana että pienoismallien tekijänä. Hän on ollut opettajana Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa (1989–1999), Nihonin yliopistossa Tokyossa (2000) ja Aalto-yliopistossa. Jetsonen on julkaissut useita valokuvakirjoja Alvar Aallon tuotannosta, samoin suomalaisesta kirkkoarkkitehtuurista ja saunoista.
Katso myös:
- Suurenmoinen näyttely ”Ihastunut betoniin” virolaissyntyisen rakennusinsinöörin August Komendandin yhteistyöstä Louis Kahnin, Eero Saarisen ynnä muitten maailman huippuarkkitehtien kanssa. Esillä on lukuisia alkuperäispiirustuksia, pienoismalleja sekä valokuvia Yhdysvaltojen ja Kanadan arkistoista. Näyttely on auki 26.4.2020 asti.
