Haastattelu Niklas Kullströmin kanssa

Tarton kansainvälisilla elokuvajuhlilla esitetään 19.3. klo 17.15 elokuva G. J. Ramstedtin maailma (”Mälestused idast”), jota saapuu esittelemään toinen ohjaajista, Niklas Kullström. Elokuva kertoo suomenruotsalaisesta kielitieteilijästä G. J. Ramstedtista (1873-1950) ja hänen matkoistaan Mongoliaan ja Japaniin. Elokuvan Martti Kaartisen kanssa ohjannut Kullström elää kansainvälistä elämää, mutta hänen juurensa ovat puoliksi suomenruotsalaisuudessa, joka on yksi Suomen Viron-instituutin kevään teemoista. Haastattelimme Kullströmiä suomenruotsalaisen kevään näkökulmasta.

1.Mistä päin olet kotoisin?
Olen kotoisin Helsingistä, mutta olen asunut myös Isossa-Britanniassa, Islannissa, Japanissa, Venäjällä sekä Liettuassa. Tällä hetkellä asun Saksassa.

2. Millä kielellä olet käynyt koulua?
Kävin pakolliset kouluasteet ruotsiksi, mutta lukion jälkeen olen enimmäkseen opiskellut suomeksi ja englanniksi. Tämä pääasiassa sen vuoksi, ettei opiskelemiani asioita opetettu ruotsiksi suomalaisella yliopistotasolla.

3. Mikä on suhteesi suomenruotsalaisuuteen? Koetko olevasi suomenruotsalainen, kaksikielinen vai jotain muuta? Ainakin monessa kaksikielisessä perheessä tämä on yleensä aika vaikea kysymys.
Suomenruotsalaisuus on tärkeä osa identiteettiäni. Tulen täysin kaksikielisestä perheestä, sillä isäni puhui aina ruotsia ja äitini on Keski-Suomesta ja niin suomalainen kuin vain voi olla. Kotona käytettiin siis kumpaakin kieltä rinnakkain. Koulun takia koin kuitenkin identiteettini vahvasti suomenruotsalaiseksi. Tuntemani ihmiset ja ystäväpiirini olivat enimmäkseen suomenruotsalaisia ja kokonaan suomenkieliset olivat vähemmistössä. Tämä muuttui toki nopeasti, kun aloitin yliopisto-opinnot, jolloin lähes kaikki tuttuni olivat täysin suomenkielisiä ja monessa tapauksessa olin ainut suomenruotsalainen. Tajusin todennäköisesti vasta silloin, kuinka pieni vähemmistömme on ja kuinka vähän suomenkieliset oikeastaan tietävät suomenruotsalaisista.

Olen kaksikielinen suomenruotsalainen, mutta enimmäkseen näen sen jonkinlaisena kulttuuriperintönä ja osana identiteettiäni. Identifioidun enemmän skandinaaviksi, eurooppalaiseksi ja maailmankansalaiseksi. Uskoisin, että Ramstedt koki suomenruotsalaisuutensa hieman samoin. Uskoisin myös suomenruotsalaisuuden auttavan minua ymmärtämään muita vähemmistöjä ja kulttuurillista alistamista, mikä saa minut avoimemmaksi muita kulttuureja ja yhteiseloa kohtaan.

4. Mitä suomenruotsalaisuus sinulle merkitsee?
Luulen että vastasin tähän osittain edellisen kysymyksen kohdalla, mutta suomenruotsalaisuudessa on paljolti kyse kulttuuriperinnöstä ja historiasta. Se tekee Suomesta suuremman kokonaisuuden ja kiinnostavamman maan, kuin mitä se muuten olisi. Suomenruotsalaisuudessa on kyse myös vähemmistönä olemisesta ja sen myötä kamppailusta unohdetuksi tulemista ja historian marginaaleihin ajautumista vastaan.

5. Vaikuttiko Ramstedtin suomenruotsalaisuus valintaanne tarttua tähän elokuva-aiheeseen?
Ramstedtin suomenruotsalaisuus ei suoranaisesti vaikuttanut valintaan tehdä hänestä elokuva. Mutta voi hyvinkin olla, että jos Ramstedt ei olisi ollut suomenruotsalainen, ei häntä myöskään olisi ollut olemassa, ja silloin ei olisi myöskään syntynyt tätä elokuvaa. Joten hieman metafyysisellä tasolla voi väittää, että suomenruotsalaisuus oli ratkaiseva syy elokuvan synnylle.

6. Näkyykö suomenruotsalaisuus elokuvassa?
Elokuvassa ei ole mitään suoria viittauksia suomenruotsalaisuuteen tai Ramstedtin juuriin. Kaksikielisyys näkyy kuitenkin siinä, että valitsimme suomenruotsalaisen näyttelijän, Frank Skogin, G.J. Ramstedtin ääneksi. Alusta asti oli selvää, että haluamme kaksi versiota elokuvasta ja että ne olisivat saman näyttelijän tekemiä sekä suomeksi että ruotsiksi.

7. Kiitos!

#SoomerootsiKevad

Suomenruotsalaista kevättä tukee Svenska kulturfonden.